Sattuma vai älykkyys?





Maailmankaikkeus osoittaa ilmiömäistä järjestystä ja johdonmukaisuutta. Voimme huomata säännöllisyyden, jolla taivaankappaleet ovat kukin omalla radallaan, ja voimme ihmetellä tapaa, jolla meren vesi tulee maalle pilvien kantamana. Ne taas ovat muodostuneet veden haihtumisen tuloksena; ilman tätä hienoa systeemiä elämä ei olisi mahdollista maalla. Voimme myös hämmästellä monien eläinlajien muuttoa. Ne saattavat matkata tuhansia kilometrejä pesimäpaikoilleen. Tai voimme ihmetellä mehiläisiä, jotka suunnistavat medenkeruuseen auringon avulla. Voimme myös kysellä, miksi lähes kaikki elävät lajit esiintyvät pareittain, ja mietiskellä koko maailmankaikkeutta säätelevien prosessien optimaalisuutta. Pienetkin muutokset häiritsisivät luonnon tasapainoa. Jos esimerkiksi maan kiertorata olisi hieman suuntaan tai toiseen, eivät vesi ja sen tuloksena olemassa olevat elämänmuodot olisi olemassa. Koko avaruudessa vallitsevat samat säännöllisyyden ja järjestelmällisyyden lait, niin suurissa kuin pienissäkin yksiköissä.

Näiden asioiden pohdiskelu johtaa meidät väistämättä seuraaviin kysymyksiin:

    Olisiko tällainen kaikenkattava järjestys voinut muodostua puhtaasti harkitsemattomasta vahingosta?
    Vai onko tällä ilmiömäisellä elävien ja elottomien olentojen järjestyksellä älykäs alkuunpanija, joka on saattanut kehittää ne prosessilla, jota ei ole vielä täysin ymmärretty?

Mitkä johtopäätökset pohjautuvat todisteisiin?

Evoluutio-oppiin uskovat ihmiset väittävät, että elämä muodostui elottomasta (kuolleista kemikaaleista), niin sanotulla "abiogeneesillä", vaikkakin biologisen lain mukaan elämää syntyy ainoastaan elävästä ("biogeneesillä"). Yksinkertaisimman replikoituvan (kopioituvan) systeemin itsestään muodostumisen todennäköisyys on laskettu niin pieneksi, että se on olennaisesti nolla – mikä on paljon pienempi kuin sattuma siinä määrässä elektronin kokoisia kappaleita, jotka mahtuvat koko näkyvään maailmankaikkeuteen! Kun otetaan huomioon nämä todennäköisyydet, onko järkevää uskoa siihen, että elämä muodostui itsestään?

Onko mahdollista, että kaikki tällä sivulla olevat kirjaimet järjestäytyivät aivan itsekseen ja muodostivat merkityksellisiä sanoja ja lauseita? Jos tämä kuulostaa mahdottomalta, entäpä sitten ihminen, jolla on silmät, korvat ja ajatteleva mieli, kuinka hän olisi voinut syntyä sattuman seurauksena? Entäpä valtava maailmankaikkeus galakseineen, kuinka on mahdollista, että se olisi muodostunut vahingossa? Eikö pelkästään yhden elävän solun monimutkaisuus ylitä minkä tahansa kirjoitelman monimutkaisuuden?

Kaikki varmasti tiedämme, ettemme ole itsemme alkuunpanijoita, sillä sikiönkehitystä säätelevät "luonnon lait". Mutta minkä tai kenen lait ohjaavat tätä? Sattuman vai älykkyyden?

Entäpä jos maailmankaikkeudessa olisi lukematon määrä määrääviä olentoja? Eikö tästä syntyisi kaaos ja epäjärjestys, kun kukin pyrkisi johtajuuteen? Silloin maailmankaikkeus olisi järjestyksen sijaan epäjärjestyksessä!

Mikäli vastauksemme sattumasta kaiken luomisen alkuunpanijana on kielteinen, samoin kuin vastaamme kielteisesti ajatukseen lukemattomasta määrästä määrääviä olentoja, jäljelle jää vain vastaus, joka on nollan ja kahden välissä. Toisin sanoin olemassa voi olla vain yksi hallitseva ainutlaatuinen älykkyys, jolla ei ole välimuotoja, mystisiä inkarnaatioita tai kumppaneita. Koska tämä älykkyys on luonut ja kehittänyt kaikki elolliset ja elottomat olennot, samoin kuin itse avaruusajan, sen itsensä täytyy olla niistä riippumaton.

Jos johtopäätöksemme on tämä, "luonnon lait", jotka hallitsevat niin ihmisiä kuin muitakin olentoja, ovat tosiasiassa tämän älykkyyden hallitsemia lakeja. Ihmiselle on fysiologisten ominaisuuksien lisäksi annettu järkeilevä mieli, joka luonnollisesti kääntyy loogisen ratkaisun puoleen, ja täten päätyy johtopäätökseen ainutlaatuisesta alullepanijasta ja olemassaolon merkityksellisyydestä. Ihminen, joka tunnustaa tämän, elää sovussa niin itsensä kuin luonnonkin kanssa.

Ihmisiä, jotka järkeilevät ja päätyvät oikeisiin johtopäätöksiin, elää ja on elänyt kautta vuosisatojen kaikissa maailman kolkissa. Heidät muista ihmisistä erottava asia on, että he käyttävät järkeilyä ja logiikkaa elämänsä kaikkien tilanteiden perustana. Jos tällaisille ihmisille haluttaisiin antaa nimi, joka kielellisesti tarkoittaisi "vapaaehtoista rauhanomaista alistumista" tälle ainutlaatuiselle älykkyydelle, olisi se yhdellä kielellä (arabia) ilmaistuna "muslimi".

Tämä ainutlaatuinen älykkyys on Kaikkivaltias Jumala (Allah), joka on luonut maailmankaikkeuden ja kaiken siinä olevan. Sen vuoksi ihmisen tulee palvoa ja kunnioittaa Luojaansa ja alistua Hänen tahtoonsa.






Edelliselle sivulle Seuraavalle sivulle