Loppusanat





[Allah, Mahtava ja Kaikkein korkein, on maininnut Koraanissa, että aikaisemmin eläneillä mushrikuuneilla oli tapana omistaa palvontansa puhtaasti Hänelle vaikeuksien aikana; näinä aikoina he eivät kutsuneet apuun epäjumaliaan tai luotuja olentoja, sen sijaan he kutsuivat apuun Allahia Yksin, Häntä, joka on vapaa kaikesta epätäydellisyydestä, Kaikkein korkeinta. Tästä huolimatta he ovat Helvetin asukkaita.

Allah, Kaikkivaltias, sanoo (merkityksen selitys): "Kun vahinko yltää teihin merellä, ne, joita te kutsutte, katoavat teiltä paitsi Hän (Allah Yksin). Mutta kun Hän tuo teidät turvaan maihin, te käännytte pois (Hänestä). Ihminen on aina kiittämätön." (Koraani 17:67)

Allah, Kaikkivaltias, sanoo (merkityksen selitys): "Kun aalto peittää heidät kuin varjot (kuten pilvet tai meriveden vuoret), he kutsuvat Allahia avuksi tehden rukouksensa ainoastaan Hänelle. Mutta kun Hän tuo heidät turvallisesti maalle, heidän joukossaan on niitä, jotka jäävät (uskon ja epäuskon) väliin. Mutta kukaan ei kiellä Meidän merkkejämme, paitsi jokainen petollinen kiittämätön." (Koraani 31:32)

Suurimmalla osalla aikaisemmin eläneistä mushrikuuneista oli kunnioitettavia piirteitä ja ominaisuuksia kuten vieraan kunnioittaminen ja muita asioita. He myös tunnustivat ja vahvistivat, kuten Koraanissa on mainittu, että Allah (TWT) on Luoja, maailmankaikkeuden Alkuunpanija ja Omistaja, ja että Hän (SWT) Yksin antaa elatusta, ylläpitää asioita, suojelee, parantaa, antaa elämän, ottaa elämän ja niin edelleen. Kuitenkin he olivat vajonneet takaisin palvomaan epäjumalien kuvia, ja he väittivät, että ne välittäisivät heidän puolestaan ja toisivat heidät lähemmäksi Allahia. Täten tämä oli se syy ja oikeutus, miksi he suuntasivat joitakin palvonnan tekoja, kuten esimerkiksi pyynnön, rituaalisen teurastuksen, rakkauden, pelon, toivon, luottamuksen näille epäjumalien kuville. Siitä huolimatta, että he tunnustivat Allahin Luojaksi ja maailmankaikkeuden Alkuunpanijaksi ja Omistajaksi, he eivät säästyneet Allahin rangaistukselta.

Mitä nykyajan mushrikuuneihin tulee, heidän shirkinsä on jatkuvaa niin helppouden kuin vaikeuksienkin aikana. He eivät palvo Allahia puhtaasti edes vaikeuksien aikana. Päinvastoin, vaikeuksien aikana heidän shirkinsä muuttuu vieläkin pahemmaksi. Voimme esimerkiksi huomata, että jotkut heistä kutsuvat apuun kuolleita hurskaina pitämiään ihmisiä, jotka todellisuudessa olivat vain syntisiä ja halveksittavia ihmisiä. Vaikka nuo kuolleet ihmiset olisivatkin olleet hurskaita, he eivät pysty vallitsevassa tilanteessaan (ollessaan kuolleita) auttamaan edes itseään, kuinka he siis voisivat auttaa muita!

Jos aikaisemmin eläneitä mushrikuuneja rangaistiin, vaikka he olivat vilpittömiä palvonnassaan Allahille vaikeuksien aikana, mitä voidaan sanoa tämän päivän epäuskovista ja niistä, jotka eivät tunnusta Allahia lainkaan Luojakseen! Heidän joukossaan on niitä, jotka:

    palvovat Saatanaa.

    palvovat epäjumalien kuvia ja hautoja.

    palvovat Mariaa, hänen poikaansa Jeesusta (AS) ja muita, jotka he ovat korottaneet pyhimyksiksi. Roomalaiskatolisen kirkon katekismuksessa vuodelta 1994 sanotaan: "Kaikkein muinaisimmista ajoista Siunattua Neitsyttä on kunnioitettu tittelillä 'Jumalan äiti', jonka suojelukseen uskolliset lentävät kaikissa heidän vaaroissaan ja tarpeissaan…" (S. 253, #971)

    "Jo kristinuskon varhaisemmista ajoista lähtien autuasta Neitsyttä on kunnioitettu arvonimellä 'Jumalan synnyttäjä' … Jumalallisen äitiytensä lahjan ja tehtävän vuoksi, joka yhdistää hänet Poikaansa, Lunastajaan, sekä erityisten armolahjojensa takia Neitsyt liittyy kiinteästi myös Kirkkoon. Jumalan synnyttäjä on Kirkon perikuva, kuten jo pyhä Ambrosius opettaa, nimittäin uskossa, rakkaudessa ja täydellisessä yhdistymisessä Kristukseen…" (Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen konstituutio "Kirkosta", n:ot 66,63)

    "Täten Siunattua Neitsyttä rukoillaan kirkossa Puolestapuhujan, Auttajan, Hyväntekijän ja Välittäjän arvonimien alla." (Roomalaiskatolisen kirkon katekismus vuodelta 1994, s. 252, #969)

    "Pyytämällä Mariaa rukoilemaan meidän puolestamme, me tunnustamme itsemme köyhiksi syntisiksi ja me puhumme 'Armon Äidille', Kaikkipyhälle … Toivottakoon hän meidät tervetulleiksi, kuten meidän äitimme, meidän kuolemamme hetkellä johtaakseen meidät poikansa, Jeesuksen, luokse paratiisiin." (Roomalaiskatolisen kirkon katekismus vuodelta 1994, s. 644, #2677)

    "Todistajat, jotka ovat menneet meitä edellä valtakuntaan, varsinkin ne, jotka kirkko tunnistaa pyhimyksiksi, jakavat rukouksen elävässä traditiossa heidän elämänsä esimerkillä … He katsovat Jumalaa, ylistävät häntä ja jatkuvasti tuntevat huolta niistä, jotka he ovat jättäneet maahan. Heidän välityksensä on heidän kaikkien korkein palveluksensa Jumalan suunnitelmaan. Me voimme ja meidän tulisi pyytää heitä välittämään meidän puolestamme ja koko maailman puolesta." (Roomalaiskatolisen kirkon katekismus vuodelta 1994, s. 645, #2683)

    "Pyhät kuvat kirkoissamme ja kodeissamme on tarkoitettu herättämään ja ravitsemaan uskoamme Kristuksen mysteeriin. Kristuksen ikonin ja hänen pelastustyönsä välityksellä se on hän, jota me ihailemme. Pyhän Jumalan äidin, enkeleiden ja pyhimysten pyhien kuvien kautta me kunnioitamme syvästi niiden esittämiä henkilöitä." (Roomalaiskatolisen kirkon katekismus vuodelta 1994, s. 307, #1192)

    palvovat Allahin lähettiläs Jeesusta (AS), jota he pitävät Herranaan. "Mehän uskomme, että meidät pelastaa yksin Herran Jeesuksen armo…" (Ap. t. 15:11)

    "Jumala herätti Kristuksen kuolleista ja korotti hänet taivaaseen. Näin Jumala vahvisti Kristuksen sovitustyön. Kristuksen ylösnousemuksessa ovat iäisen elämän voimat murtautuneet meidän maailmaamme. Kristus on noussut kuolleista esikoisena kuoloon nukkuneista. Hän elää, ja hänen omansa saavat elää hänen kanssansa. Nyt Kristus istuu Isän oikealla puolella ja rukoilee puolestamme. Hän on meidän elävä Herramme, joka tahtoo olla luonamme joka päivä; jota me palvelemme ja jonka me odotamme palaavan kirkkaudessaan." (Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus, 1991)

    "Kristuksen seurakunta uskoo ja tunnustaa: Minä uskon, että Jeesus Kristus, totinen Jumala, Isästä iankaikkisuudessa syntynyt, ja myös totinen ihminen, syntynyt neitsyt Mariasta, on minun Herrani, joka on lunastanut minut, kadotetun ja tuomitun ihmisen, ostanut ja voittanut minut vapaaksi kaikista synneistä, kuolemasta ja perkeleen vallasta, ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä, kalliilla verellään ja viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan; että minä olisin hänen omansa ja eläisin hänen valtakunnassaan hänen alamaisenaan ja palvelisin häntä iankaikkisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa, niin kuin hän on noussut kuolleista, elää ja hallitsee iankaikkisesti. Tämä on varmasti totta." (Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus, 1991)

    eivät tiedä pitäisikö heidän palvoa itseään, koska heidän mielestään Jumala vallitsee kaikissa luoduissaan tai on muuttunut lihaksi kaikkeen. Tämä on joidenkin suufien ajattelutapa ja eräs suufi, ibn 'Arabi, joka on haudattu Damaskokseen, on sanonut: "Herra on orja ja orja on Herra. Toivon vain, että tietäisin, kumpi on mukälläf (aikuinen järjissään oleva ihminen, jonka Allah on määrännyt tekemään sarjan tehtäviä ja velvollisuuksia, käskyjä ja kieltoja, ja häneltä tullaan kysymään sen perusteella, kuinka hyvin hän on suorittanut velvollisuutensa)."

    Tämä syntinen suufi on sanonut myös: "Koira ja sika eivät ole muuta paitsi meidän jumalamme, eikä Jumala ole muuta kuin munkki kirkossa."

    Hallaj (eräs suufi Bagdadista) lausui: "Minä olen Hän [eli Rabb (Herra)] ja Hän on minä." Perustuen hänen lausuntoonsa, jota hän ei suostunut peruuttamaan, oppineet olivat yksimielisiä, että hänet tulisi teloittaa uskosta luopuneena. Allah on Korkea ja Ylhäinen tällaisten ihmisten sanontojen yläpuolella.

    kieltävät Luojansa olemassaolon, vaikka Korkeimman Luojan olemassaolon tunnustaminen on jotain, mikä on synnynnäistä ihmisen psyykelle, eivätkä ketkään muut paitsi ylimieliset ja omahyväiset ihmiset kiellä sitä. Teoriat ja todisteet, jotka kieltävät Luojan olemassaolon, kuten esimerkiksi evoluutioteoria, eivät tule kestämään aikojen kuluessa ja murentuvat lopulta. Useat tieteilijät, jotka ovat aikaisemmin pyrkineet selittämään maailmankaikkeuden monimutkaisuutta ja käsittämätöntä olemusta täysin riittämättömillä ja älyllisesti epäuskottavilla teorioilla, ajattelevat nyt, että maailmankaikkeudella on voimallinen alkuunpanija ja luoja.

Joten suurin sorto ja anteeksiantamaton synti on palvoa, suoraan tai epäsuorasti, mitä tahansa henkilöä, paikkaa tai asiaa, paitsi Allahia, Yhtä todellista Jumalaa. Tämä on syystä, että jokaisella sielulla on synnynnäinen taipumus palvoa Häntä Yksin. Joten islamin vastaanottaminen on yksinkertaisesti palaamista takaisin henkilön todelliseen luontoon, luonnolliseen uskoon ja Luojan, Allahin, palvomiseen. Islam ei ole pelkästään Luojan tunnustamista, jonka olemassaolo on kiistämätön tosiseikka, mutta se on kaikkien palvonnan tekojen - olivatpa ne tunteita sydämessä, puhetta kielellä tai raajojen tekoja - ohjaamista, Allahille Yksin. Tällä tavoin vapaudutaan alistumisesta ja orjuudesta luoduille asioille, olivatpa ne epäjumalien kuvia, rahaa, pelkkiä ihmisiä, profeettoja, tai käsitteitä, kuten maallinen arvoasema, maine ja voima. Kuten eräs muslimikenraali sanoi lähestyessään ei-muslimien kansaa: "Me olemme tulleet vapauttamaan jokaisen, jonka Allah tahtoo (vapauttaa) Hänen orjiensa joukosta, ihmisten palvonnasta kaikkien ihmisten Herran palvontaan."

Korkeimpana luotuna älykkyytenä ihmiskunta on vastuussa teoistaan ja sitä tullaan väistämättä pitämään tilivelvollisena niistä. Joten pelastuksen täytyy olla maailmanlaajuisesti saatavilla, eikä rajoitettu joillekin ihmisille, tiettyyn paikkaan tai aikaan. Ikuisen onnellisuuden tiellä ei voi olla uudelleensyntymisen estettä, pappien välitystä ihmisten ja Jumalan välillä ja niin edelleen. Islam on helppo, järkevä ja käytännöllinen. Suurin painotus on Allahin ja Häntä tarvitsevien orjien, ihmiskunnan, läheisessä ja henkilökohtaisessa suhteessa. Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Kun Minun palvelijani kysyvät sinulta (oi Muhammad (SAAS)) Minusta, sitten (vastaa heille), Minä olen todellakin (heidän) lähellään (Minun Tietoni kautta). Minä vastaan rukoilijan rukoukseen, kun hän kutsuu Minua (ilman välittäjää tai puolestapuhujaa). Joten antakoon heidän totella Minua ja uskoa Minuun, niin että heitä johdatettaisiin oikein." (Koraani 2:186)] Tämä hakasuluissa oleva teksti on meidän lisäyksemme.






Artikkeleita muslimeille