Joitakin juonia ja ansoja ihmisten harhaanjohtamiseksi!





Tämän artikkelin alussa mainittu tarina epäjumalien palvonnasta muistuttaa meitä katolisista, jotka kunnioittavat Kristuksen, Marian ja pyhimysten patsaita ja kuvia siinä tarkoituksessa, että ne herättäisivät ja ravitsisivat heidän uskoaan: "Pyhät kuvat kirkoissamme ja kodeissamme on tarkoitettu herättämään ja ravitsemaan uskoamme Kristuksen mysteeriin. Kristuksen ikonin ja hänen pelastustyönsä välityksellä se on hän, jota me ihailemme. Pyhän Jumalan äidin, enkeleiden ja pyhimysten pyhien kuvien kautta me kunnioitamme syvästi niiden esittämiä henkilöitä." (Roomalaiskatolisen kirkon katekismus vuodelta 1994, s. 307, #1192)

"Seuraamalla pyhien isiemme jumalallisesti innoitettuja opetuksia ja katolisen kirkon perimätietoa (sillä me tiedämme, että tämä perimätieto tulee Pyhältä hengeltä, joka asuu hänessä (kirkossa)) me oikeutetusti määrittelemme täydellä varmuudella ja virheettömästi, että kuten kallisarvoinen ja elämää antavan ristin vertauskuva, kunnioitettavat ja pyhät kuvat Herrastamme ja Jumalastamme ja Pelastajastamme, Jeesuksesta Kristuksesta, meidän pyhänä pidetystä Naisestamme, pyhästä Jumalan Äidistä, ja kunnioitetuista enkeleistä, kaikista pyhimyksistä ja oikeamielisistä, olivatpa ne maalattuja tai tehty mosaiikista tai muusta sopivasta materiaalista, tulee asettaa näytteille Jumalan pyhissä kirkoissa, pyhissä astioissa ja messupuvuissa, seinillä ja paneeleissa, taloissa ja kaduilla." (Roomalaiskatolisen kirkon katekismus vuodelta 1994, s. 300, #1161)

Tämä kuvien palvomisen harhaoppi tuomittiin jo viidennessä Konstantinopolin kirkolliskokouksessa vuonna 754, jonka Konstantinos V, Bysantin keisari (hallitsi vuosina 741–775) oli kutsunut koolle käsittelemään kuvainpalvonnan ongelmaa. Tämä kanta kuitenkin hylättiin seitsemännessä ekumeenisessa kirkolliskokouksessa, joka pidettiin Nikeassa vuonna 787. Idän keisarinna Irene kutsui kokouksen koolle ja siihen osallistui 350 piispaa, joista suurin osa oli bysanttilaisia. Ikonoklastien (kuvia vastustavat ihmiset) suuresta vastustuksesta huolimatta kokous laillisti kuvien kunnioittamisen ja määräsi niiden palauttamisen kirkkoihin koko Rooman valtakunnan alueella. Läntiset kirkot eivät tunnustaneet vuoden 754 kokousta ekumeeniseksi.

Oppi kuvien tai patsaiden kunnioittamisesta, kuuluipa se sitten katolisten, protestanttien tai jonkun muun kristityn lahkon oppeihin, on heidän oman Raamattunsa vastainen 3. Mooseksen kirjan jakeen 26:1 mukaan: "Älkää tehkö itsellenne epäjumalia älkääkä pystyttäkö itsellenne jumalankuvia tai patsaita, älkää myöskään asettako maahanne kiviä, joissa on kuvia, kumartaaksenne niitä, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne."

"Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. Sinulla ei saa olla muita jumalia. Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni." (2. Moos. 20:2–6) (Vuoden 1992 Raamattu)

"Niin varokaa, ettette unhota Herran, teidän Jumalanne, liittoa, jonka hän on tehnyt teidän kanssanne, ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, mitään sen muotoista kuvaa, jota Herra, sinun Jumalasi, on kieltänyt sinua tekemästä." (5. Moos. 4:23)

Jos profeettoja tai pyhimyksiä esittävistä patsaista tai kuvista sanotaan näin, mitä voidaan sanoa niistä häpeättömistä alastonkuvista, joita kutsutaan mainoksiksi ja joita pidetään julkisilla paikoilla! Niiden tarkoitus on saada ihmiset tottumaan irstauteen ja moraalittomuuteen sekä unohtamaan häveliäisyys! Ihmettelemme vain onko naisen esittäminen "alusvaatteissa" erilaisten tuotteiden myymiseksi osoitus naisten oikeuksista! Jotkut ihmiset, jotka kannattavat tällaista moraalittomuutta ja siveettömyyttä, pyrkivät antamaan sille oikeutuksen sanomalla "maassa maan tavalla"! Mutta todellisuudessa jopa jotkut kirjat heidän Raamatussaan ovat tätä häpeämättömyyttä vastaan! "Teille on opetettu tämä käsky: 'Älä tee aviorikosta.' Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin." (Matt. 5:27–30) (Vuoden 1992 Raamattu)

Kaikkien oudointa on se, että nykyään irstautta ja kaikenlaista moraalittomuutta pidetään jonkinlaisena sivilisaationa, ja jokaista, joka vastustaa siveettömyyden kutsua, syytetään takapajuisuudesta ja fanaattisuudesta! Pahantekijät voivat jopa sepittää hassuja ja hauskoja tarinoita solvatakseen ja panetellakseen uskovia! Kuinka ihmisten typeryys voi tulla tälle tasolle!

Epäjumalien palvojat, palvovatpa he sitten epäjumalien kuvia itse tai tukevat niiden palvontaa, yrittävät peittää todellisuuden, että epäjumalien kuvat ovat jumalia, joita palvotaan maassa Allahin sijaan, väittämällä että ne ovat taideteoksia tai historiallista perintöä. He yrittävät peittää muitakin rikoksia samalla tavalla kutsuen niitä eri nimillä esimerkiksi: irstailua kutsutaan vapaudeksi, haureutta ja aviorikosta kutsutaan tyttöystäväksi, -poikaystäväksi tai avoliitoksi, alkoholia kutsutaan viisaiden juomaksi, är-ribää (koronkiskontaa) kutsutaan äl-fää‘idäksi (koroksi), joka on Raamatun mukaan kiellettyä Israelin lasten keskuudessa, mutta heidän on luvallista ottaa sitä ei-juutalaisilta! "Älä pane veljeäsi maksamaan korkoa rahasta tai elintarpeista tai muusta, mitä korkoa vastaan lainataan. Muukalaisen saat panna korkoa maksamaan, mutta et veljeäsi, että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua kaikessa, mihin ryhdyt, siinä maassa, jota menet ottamaan omaksesi." (5. Moos. 23:19–20)

Pahanteko, jota muslimit vastustavat, ja mistä syystä heidän sanotaan olevan takapajuisia ja niin edelleen, on kiellettyä jopa Raamatun mukaan. Kristittyjä ei ole ainoastaan kielletty tukemasta rikollisia ja syntisiä, vaan jopa heidän kanssaan syöminen on kiellettyä! "Sanoin kirjeessäni teille, että teidän ei pidä olla tekemisissä siveettömästi elävien kanssa. En tarkoittanut tämän maailman siveettömiä enkä ahneita, riistäjiä tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän pitäisi lähteä kokonaan pois maailmasta. Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on siveetön tai ahne, epäjumalanpalvelija, pilkkaaja, juomari tai riistäjä, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan. Älkää edes aterioiko tällaisen kanssa. Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia? Ettehän tekään tuomitse muita kuin omaan piiriinne kuuluvia. Ulkopuoliset tuomitsee Jumala. 'Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.'" (1. Kor. 5:9–13) (Vuoden 1992 Raamattu)

Täten neuvomme islamin vihollisille, jotka pyrkivät muuttamaan muslimien tapoja ja opetusta yrittämällä esimerkiksi poistaa heidän opetusmateriaaleistaan kaiken sen, mikä viittaa monijumalaisuuteen ja monijumalaisiin, on että ensin heidän tulee muuttaa joitakin Raamatussa olevia kirjoja, joissa ilmoitetaan Israelin lasten pahanteosta ja erilaisista vakavista rangaistuksista niille, jotka rikkovat Jumalan lakia!

Niiden ihmisten, jotka lietsovat sivilisaatioiden yhteentörmäystä ja tekevät vääriä väitteitä islamista estääkseen ihmisiä löytämästä johdatusta, tulee tietää, että islam on rauhan ja oikeudenmukaisuuden uskonto, joka antaa kaikille luoduille niiden oikeudet. Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Allah ei kiellä teitä (muslimeja) kohtelemasta oikeudenmukaisesti ja ystävällisesti niitä, jotka eivät taistelleet teitä vastaan koskien uskontoa, eivätkä ajaneet teitä pois kodeistanne. Totisesti, Allah rakastaa niitä, jotka kohtelevat oikeudenmukaisesti. Se koskee ainoastaan niitä, jotka taistelivat teitä vastaan koskien uskontoa, ja ovat ajaneet teidät pois kodeistanne, ja auttaneet ajamaan teitä pois. Juuri niille Allah kieltää osoittamasta ystävällisyyttä. Hän, joka osoittaa ystävällisyyttä heille, silloin sellaiset ovat ädh-dhaalimuuneja (väärintekijöitä – niitä, jotka ovat tottelemattomia Allahille)." (Koraani 60:8-9)

Lisäksi islamin vihollisten tulee käsittää, etteivät he koskaan kykene pyyhkimään pois islamia, vaikka he tappaisivat kaikki muslimit ja tuhoaisivat heidän kirjansa, mikä ei ole edes mahdollista! Eivätkä he pysty sammuttamaan Allahin (SWT) valoa, joka on todistaja heitä vastaan! Heidän historiansa on riittävä muistutus heille; ristiretket kestivät vuosisatoja, niiden epäonnistumisen jälkeen muslimimaan kolonialismi kesti myös jonkin aikaa. Kun nämä toimintatavat olivat tuloksettomia, he siirtyivät maan valloittamisesta mielten ja sydänten valloittamiseen maallisilla, orientalistisilla ja evankelisilla lähetystehtävillä. He yrittävät parhaansa mukaan perustaa islamilaisiin maihin koulujaan ja yhteisöjään, joiden tavoitteiden ja roolien väitetään olevan hyvin humaanisia; ne tarjoavat huolenpitoa orvoille, terveydenhuoltoa, naisten oikeuksia ja niin edelleen! Mutta todellisuus on, että he käsittivät voivansa välittää näiden tapojen kautta vieraita ajatuksia ja suuntauksia muslimeille sekä vaikuttaa tulevien sukupolvien uskoihin, niin että nämä sukupolvet voivat seistä heidän puolellaan tuhoamassa kaiken sen, mitä muslimien identiteetistä ja kulttuurista on jäljellä!

Herra Chatlé kirjoitti ranskalaiseen orientalistiseen lehteen "The Islamic World" (Islamilainen maailma) artikkelin, jossa hän sanoi Ranskan menettelytavoista islamilaisissa maissa: "Ranskan tulisi perustaa menettelytapansa idässä koulutukseen ja mentaliteetin muuttamiseen, lisätä lähetyssaarnaajien työtä ja saada yltäkylläiset hyödyt." Hän sanoi, että tämän saavuttamiseksi heidän ei tulisi turvautua ainoastaan pappien ja evankelistojen projekteihin, koska heidän ponnistuksensa olivat liian vähäisiä halutun päämäärän saavuttamiseksi. Chatlé lisäsi: "Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan koulutuksella ranskalaisten yliopistojen valvonnassa, koska sillä on tieteellinen ja älyllinen lähestymistapa, joka perustuu tahdonvoimaan." Chatlé lopetti sanomalla: "Toivon käyttäväni tätä koulutusta antaakseni ranskalaisten yliopistojen omaksuman ajatuksen tunkeutua islamiin."

Samuel Zwemmer (1867–1950) oli amerikkalainen evankelista, joka teki lähetystyötä arabimaissa. Hän purjehti Arabiaan vuonna 1890 heti lääketieteellisen harjoittelun lopetettuaan. Hän oli jonkun aikaa Bahrainissa ja myöhemmin asui 17 vuotta Kairossa. Zwemmer kirjoitti satoja arabiankielisiä kirjoitelmia, 50 kirjaa ja perusti "Moslem World" (Muslimimaailma)-lehden. Oltuaan lähes 40 vuotta alalla hän liittyi Princtonin tiedekuntaan vuonna 1929. Kerran hän sanoi: "Niin kauan kuin muslimit pakenevat kristityistä kouluista, meidän tulee rakentaa heille maallisia kouluja ja helpottaa heidän kirjoittautumistaan. Nämä koulut tulevat auttamaan meitä pääsemään eroon muslimioppilaiden islamilaisesta hengestä."

Menneisyydessä kun islamin viholliset julistivat avoimesti vihollisuuttaan ja vihaansa, he epäonnistuivat muslimimaiden valloittamisessa, koska muslimit olivat valmiita taistelemaan heitä vastaan. Mutta kun viholliset julistivat vapautta, ystävyyttä ja rakkautta, he onnistuivat valloittamaan ihmisten mielet, teot ja viime kädessä heidän omaisuutensa, koska muslimit olivat avoimia heitä kohtaan ja tulivat petkutetuiksi niin kutsutuilla "demokratialla ja sivilisaatiolla"! Lisäksi uskottomat oivalsivat, että he pystyvät tuhoamaan muslimit vain heidän omien muslimiveljiensä avulla, sillä puu katkaistaan parhaiten omasta metsästä otetulla puuleikkurilla, kuten Samuel Zwemmer sanoi kirjassaan "The Islamic World Today" (Islamilainen maailma nykyään): "Meidän tulisi vakuuttaa muslimit siitä, etteivät kristityt ole heidän vihollisiaan, ja julkaista pyhä Raamattu muslimien kielellä, koska se on kaikkein tärkein kristitty hakuteos." Hän lisäsi: "Meidän tulisi käännyttää joitakin muslimeja kristinuskoon työskentelemään heidän oman kansansa kristityiksi käännyttämisessä, sillä puu katkaistaan parhaiten omasta metsästä otetulla puuleikkurilla." Lisäksi, "Evankelistojen ei tulisi koskaan luopua toivosta, kun he huomaavat, että heidän vaikutuksensa muslimeihin on rajattu, koska on tunnettua, että muslimit ovat alkaneet kiinnostua erityisesti eurooppalaisista tieteistä samoin kuin täyden vapauden antamisesta naisille."

Samuel Zwemmer sanoi Jerusalemin evankelisessa konferenssissa vuonna 1935: "Evankelisten lähetysten päämäärä, kristittyjen valtioiden määrittämänä, islamilaisissa maissa ei ole se, että muslimit omaksuisivat kristinuskon, sillä sellaisella kääntymisellä heitä johdatettaisiin ja heille suotaisiin kunniaa! Kuitenkin teidän tehtävänne on ajaa muslimit pois islamista." Hän sanoi: "Teidän tehtävänne on ajaa muslimit pois islamista, niin että he muuttuisivat ihmisiksi, jotka vetäytyvät kauas Jumalasta. Sen seurauksena muslimeilta puuttuu moraali, johon kansat tukeutuvat. Sitten te olette valmentaneet nuoria, joilla ei ole mitään yhteyttä Jumalaan, ja jotka eivät edes halua sitä, ja saaneet heidät hylkäämään islamin, ilman että he ovat kääntyneet kristinuskoon. Sen seurauksena nuo nuoret ihmiset, aivan kuten kolonialistiset maat haluavat, eivät olisi kiinnostuneita vakavista tarkoitusperistä: he olisivat laiskoja ja joutilaita. Täten jos he saisivat koulutuksen, se olisi vain mahtailun vuoksi, ja lisäksi nuo nuoret tekisivät mitä tahansa ollakseen korkeissa (yhteiskunnallisissa) asemissa."

Jotta ihmiset eivät tulisi petkutetuiksi edellä mainittujen lähetysten väärillä iskulauseilla ja osaisivat varoa niiden pahuutta, haluaisimme hieman valottaa niitä.

    "Ristiretket, (olivat) Länsi-Euroopan kristittyjen suorittamia sotaretkiä alkaen vuodesta 1095, (jotka tehtiin) yleensä paavin pyynnöstä Jerusalemin ja muiden Palestiinassa (nykyään Israelissa ja Palestiinassa) olevien pyhiinvaelluskohteiden, jotka kristityt tuntevat Pyhänä maana, takaisin voittamiseksi muslimien hallinnasta. Historioitsijat ovat erimielisiä siitä, milloin ristiretket päättyivät, ja ovat esittäneet ajankohtia, joiden skaala vaihtelee vuodesta 1270 vuoteen 1798, jolloin Napoleon I otti Maltan Johanniittain ritarikunnalta, joka perustettiin ristiretkien aikana." (Microsoft Encarta Encyclopaedia 2000)

    New Yorkia ja Washingtonia vastaan tehtyjen syyskuun 11. terroristihyökkäysten jälkeen, herra Bush julisti ristiretken "terrorismia" vastaan, mikä muistuttaa meitä ensimmäisistä ristiretkistä, joiden raakuus ei unohdu.

    "Päivä sen jälkeen, kun presidentti Bush oli jyrkästi julistanut kansan olevan "sodassa", hän ja hänen vanhemmat neuvonantajansa näkivät vaivaa varoittaakseen amerikkalaisia tänään, ettei se sota olisi minkään muun sodan kaltainen, se sodittaisiin varjoissa, ja se koettelisi yhtälailla kansan ja johtajien kärsivällisyyttä, mutta kaikki kansat, jotka eivät osallistuisi ristiretkeen, kohtaisivat "Yhdysvaltojen täyden vihan", kuten varapresidentti Dick Cheney ilmaisi asian.

    "Tämä on uudenlainen pahuus", herra Bush sanoi Valkoisessa talossa vanhempien avustajien kanssa Camp Davidissä vietetyn viikonlopun sotakokouksen jälkeen, "ja me ymmärrämme, ja amerikkalaiset alkavat ymmärtää, että tämä ristiretki, tämä sota terrorismia vastaan, tulee kestämään jonkin aikaa, ja amerikkalaisten pitää olla kärsivällisiä."

    "Me tulemme vapauttamaan maailman pahantekijöistä", herra Bush sanoi lisäten hetkeä myöhemmin, "he ovat herättäneet voimakkaan jättiläisen, ja saatte olla aivan varmoja siitä, että me olemme päättäväisiä."" (New York Times, 17.9.2001)

    Kutsu ensimmäiselle ristiretkelle tapahtui tiistaina 27.11.1095, kun paavi Urbanus II saarnasi saarnan joukolle maallikoita ja pappeja, jotka osallistuivat kirkolliskokoukseen Clermontissa. Tässä saarnassa paavi hahmotteli suunnitelman ristiretkelle ja kutsui kuulijoitaan liittymään sen riveihin. Vastaus oli positiivinen ja suunnaton. Seuraavassa on Microsoft Encarta Encyclopaedia 2000-tietosanakirjasta koottu ristiretkien tiivistelmä, josta saadaan lisää tietoa aiheesta: "Nimi ristiretki (tulee) latinan kielen sanasta "risti", joka oli ristiretkeläisten symboli. Sen suosion ymmärtäminen tulee kuitenkin perustaa sitä tukevan yhteisön ymmärtämiselle. Tämä oli uskovien yhteisö, ja useat ristiretkeläiset uskoivat, että heidän osallistumisensa taisteluun uskottomia vastaan tulisi käytännöllisesti katsoen takaamaan henkilökohtaisen pelastumisen. Toukokuussa 1097 ristiretkeläiset hyökkäsivät ensimmäiseen pääkohteeseensa, Anatolian turkkilaiseen pääkaupunkiin Nikeaan. Kesäkuussa kaupunki antautui bysanttilaisille mieluummin kuin ristiretkeläisille. Ristiretkeläiset hyökkäsivät Genovasta saamiensa vahvistusjoukkojen ja vasta rakennettujen piirityskoneiden avulla Jerusalemiin, ja valloittivat sen myrskyisästi heinäkuun 15. vuonna 1099; sitten he teurastivat käytännöllisesti katsoen jokaisen asukkaan. Ristiretkeläisten mielestä kaupunki puhdistettiin hävinneiden uskottomien verellä.

    Zangin johdolla muslimit saavuttivat ensimmäisen päävoittonsa ristiretkeläisiä vastaan valloittamalla Odessan kaupungin vuonna 1144 ja sitten systemaattisesti hajottaen ristiretkivaltion tuolla alueella. Paavinvallan vastaus näihin tapahtumiin oli toisen ristiretken julistaminen vuoden 1145 lopulla (mutta toinen ristiretki epäonnistui ja armeijat palasivat kotiin).

    Saladin lopulta tunkeutui Jerusalemin kuningaskuntaan valtavalla voimalla toukokuussa vuonna 1187. Paavi Gregorius VIII julisti kolmannen ristiretken 29.10.1187. Vaikka sekä Ranskan kuningas Filip II että Englannin kuningas Rikhard Leijonamieli saavuttivat Palestiinan armeijoidensa ollessa hyvässä kunnossa, he eivät kyenneet valtaamaan Jerusalemia tai suurta osaa Latinalaisesta keisarikunnasta takaisin. He onnistuivat kuitenkin riistämään Saladinin hallinnasta kaupunkien ketjun Välimeren rannikolta, mukaan lukien Akkon. Lokakuuhun 1192 mennessä, jolloin Rikhard Leijonamieli lopulta poistui Palestiinasta, Latinalainen keisarikunta oli muodostettu uudelleen. Pienempänä kuin alkuperäinen keisarikunta ja huomattavasti heikompana sekä sotilaallisesti että taloudellisesti, toinen keisarikunta säilyi uhanalaisena toisen sata vuotta. Sillä välin jäljellä olevat latinalaiset etuvartiostot Syyriassa ja Palestiinassa joutuivat kasvavan paineen alle Egyptin joukkojen toimesta. Yksi kerrallaan ristiretkivaltion kaupungit ja linnoitukset hävisivät mamelukkien voimakkaille armeijoille."

    Edellä mainittujen lausuntojen lukemisen jälkeen kristittyjen "uskonnollinen suvaitsevaisuus" ja heidän valheelliset väitteensä, että islam on terrorismin uskonto, tulevat hyvin ymmärretyiksi. Lisäksi se, mitä mainitaan Encyclopaedia Britannicassa, osoittaa muslimien todellisen luonteen verrattuna "sivistyneisiin ja suvaitsevaisiin" kristittyihin: "Mutta Saladinin huippusaavutus ja tuhoisin isku koko ristiretki-liikkeelle tuli 2.10.1187, kun Jerusalem, joka on yhtä paljon pyhä sekä muslimeille että kristityille, antautui Saladinin armeijalle oltuaan 88 vuotta frankkien käsissä. Täydellisenä vastakohtana sille, kun kristityt valloittivat kaupungin, jolloin veri virtasi valtoimenaan sen asukkaiden barbaarisessa teurastuksessa, muslimien uudelleenvalloitukselle oli tunnusomaista Saladinin ja hänen joukkojensa sivistynyt ja ystävällinen käytös."

    Siirtokunnat ja kolonialismi, joko asuttuja tai asuttamattomia alueita, jotka alueelle aikaisemmin vieras kansa tai hallitus on hankkinut valloittamalla tai asuttamisella ja on määrännyt vieraan hallinnon sellaiselle alueelle. Koloniaalinen yhteys muodostuu, kun yksi kansa tai hallitus laajentaa hallitsijan valtaansa ja määrää poliittisen hallinnan vieraalle kansalle tai alueelle. Yhteys päättyy, kun kohdekansa joko tulee täysin itsenäiseksi tai tulee sulautetuksi koloniaalisen vallan poliittiseen rakenteeseen yhtäläisillä ehdoilla … Monet aikaisemmat siirtokunnat ovat kuvanneet kolonialismia riistämisen järjestelmänä, jonka vahvemmat vallat ovat määränneet heille ja joka on vastuussa taloudellisesta jälkeenjääneisyydestä, rotuselkkauksesta sekä sosiaalisesta ja kulttuurisesta epäjärjestyksestä … Se, että kolonisaatiolla oli vahingollisia vaikutuksia valloitettujen alueiden kansoihin, on kiistatonta. Perinteiset elämäntyylit pantiin hajalle, kulttuurit tuhottiin ja kokonaiset kansat alistettiin tai tuhottiin." (Microsoft Encarta Encyclopaedia 2000)

    Kolonialismi on muslimeihin kohdistetun aatteellisen hyökkäyksen vaarallinen ja tuhoisa avain joko heidän kristityiksi käännyttämisekseen tai maallistamisekseen. Edward Said tutki kirjassaan "Orientalism" (Orientalismi) (julkaistu vuonna 1978), joka on ehkäpä hänen tunnetuin teoksensa, länsimaisia kliseitä koskien itää, erityisesti islamilaista maailmaa, ja osoitti, että orientalistinen tiede perustuu länsimaiseen imperialismiin.

    "Eurooppalaiset lähetyssaarnaajat kohdistivat huomionsa uusille alueille 1800-luvulla laajentamalla suuresti pyrkimyksiään. Kolonialismi toi lisääntynyttä tietoa Afrikasta ja Aasiasta, ja eurooppalaiset sekä brittiläiset kirkot ulottivat työnsä näille alueille. Yksi parhaiten tunnetuista 1800-luvun lähetystyöntekijöistä oli brittiläinen lääkäri David Livingstone. Kirkkokuntaan kuuluvat neuvostot, Pelastusarmeija, muut toimistot, joista jotkut olivat yhteydessä World Council of Churchesiin (Kirkkojen maailmanneuvostoon), ja yksilöt, jotka kuuluvat sellaisiin lähetystyöhön suuntautuneihin ryhmiin kuten Jehovan todistajiin ja mormoneihin, jatkavat tänä aikana aloitettua työtä." (Microsoft Encarta Encyclopaedia 2000)

    Evankelismi on määritelty tämän päivän uskontojen ja oppien arabiankielisessä tietosanakirjassa, jonka on julkaissut International Assembly of the Muslim Youth, Riyadh, "uskonnollisena, poliittisena, kolonialistisena liikkeenä, joka ilmaantui ristiretkien epäonnistumisen jälkeen. Päämääränä oli kristinuskon levittäminen muiden kansojen keskuuteen, kehitysmaissa yleisesti ja muslimien keskuudessa erityisesti, islamilaisten maiden hallitsemiseksi ja valtaamiseksi."

    Dictionary.comin mukaan evankelismille on "tunnusomaista kiihkeä tai ristiretken into".

    Hutchinson Encyclopedia-tietosanakirjassa evankelisuus määritellään "joidenkin raamatullista arvovaltaa, uskoa ja henkilökohtaista "uudestisyntymisen"-kokemukseen sitoutumista painottavien protestanttikristittyjen uskoiksi". Samassa viitteessä evankelista määritellään "henkilönä, joka matkustaa levittääkseen kristittyä evankeliumia".

    Sekularismi (maallistuminen) filosofiassa ja politiikassa (on) uskonnollisten ja pyhien muotojen ja tapojen hylkäämistä järkiperäisen arvioinnin ja päätöksenteon sekä hallituksen siviililaitosten hyväksi … Maallisen yhteiskunnan ja hallituksen vastakohta on teokratia, jossa hengelliset vallanpitäjät määräävät myös siviilielämän menettelytavan." (Microsoft Encarta Encyclopaedia 2000)

    Toisin sanoin sekularismi on ihmisen tekemä filosofia, joka hylkää kaikki uskonnot. Jotkut pitävät sekularisteja puolueettomina siinä mielessä, että he välttävät uskontoa, mutta todellisuus on se, ettei totuutta koskien voi olla puolueeton; joko olet sen puolella tai sitä vastaan! Sitä paitsi sekularistit ovat uskonnollisia – heidän uskontonsa on heidän ideologiansa. Tämä johtuu siitä, ettei yksikään ihminen voi olla ilman uskoa, lukuun ottamatta hulluja ihmisiä, jotka eivät ole tilivelvollisia teoistaan! Täten ihmiset voivat ainoastaan alistua Herralleen ja totella Hänen käskyjään, tai alistua omille turhille haluilleen ja etsiä tarpeittensa täyttymystä.

    Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Oletko sinä nähnyt hänet, joka on ottanut oman turhan mielitekonsa iläähikseen (jumalakseen)? Olisitko sitten wäkiil (hänen asioittensa hoitaja tai vahtija) hänelle? Tai luuletko, että useimmat heistä kuulevat tai ymmärtävät? He ovat vain kuin karja – ei, he ovat jopa enemmän harhassa Tieltä (jopa pahempia kuin karja). Etkö ole nähnyt kuinka Herrasi levitti varjon? Jos Hän tahtoisi, Hän olisi voinut saada sen olemaan paikoillaan - mutta Me olemme tehneet auringosta sen tiennäyttäjän (auringonnousun jälkeen varjo kutistuu ja häviää keskipäivällä, ja ilmaantuu jälleen iltapäivällä auringon laskiessa, ja jos ei olisi ollut auringonvaloa, ei olisi ollut varjoa). Sitten Me vedimme sen takaisin Meille - asteittaisen peitetyn poisvetämisen. Se on Hän, joka tekee teille yön peitoksi, ja unen levoksi, ja tekee päivän nushuuriksi (ylösnousemiseksi ja sinne tänne kulkemiseksi päivittäisessä työssä henkilön nukuttua yöllä tai kuten ylösnousemus henkilön kuoleman jälkeen). Se on Hän, joka lähettää tuulet hyvän uutisen sanansaattajiksi kulkien Hänen armonsa (sateen) edellä; ja Me lähetämme alas puhdasta vettä taivaasta, että antaisimme sen avulla elämän kuolleelle maalle, ja Me annamme juotavaa siitä monille karjasta ja ihmisistä, jotka Me olemme luoneet. Todellakin Me olemme jakaneet sen (sateen tai veden) heidän keskuuteensa, jotta he saattaisivat muistaa Allahin suosiota, mutta useimmat ihmiset (kieltäytyvät ottamasta vastaan totuutta tai uskoa ja) eivät ota vastaan kuin epäuskoa tai kiittämättömyyttä." (Koraani 25:43–50)

    Orientalismi on lännen kulttuurinen ilmiö, joka liittyy erityisesti siihen, kuinka itä, sen ihmiset ja historia, otettiin vastaan kolonialismin ja sen jälkeisenä aikana. Orientalisti viittaa henkilöön, joka tutkii idän kulttuuria tai kieliä tai on asiantuntija niissä. Se myös viittaa länsimaiseen islamin tutkijaan, joka riippumatta motiiveistaan väistämättä vääristää sitä. Edward Said, arabikristitty professori, luennoitsija ja useiden kirjojen kirjoittaja, määrittelee orientalismin seuraavasti kirjassaan "Orientalism" (Orientalismi): "Orientalismilla tarkoitan useita asioita, joista kaikki mielestäni ovat toisistaan riippuvaisia. Halukkaimmin hyväksytty tarkoitus orientalismille on akateeminen merkitys, ja tosiaankin leima vieläkin soveltuu joukkoon akateemisia laitoksia. Jokainen, joka opettaa, kirjoittaa tai tutkii Itää, ja tämä pätee henkilöön olipa hän sitten antropologi, sosiologi, historioitsija tai filologi, joko sen tarkassa tai yleisessä merkityksessä, on orientalisti, ja se, mitä hän tekee, on orientalismia."

Palataan takaisin aiheeseen epäjumalankuvien palvomisesta. Islam kieltää patsaat ja kuvat, ja aina kun niitä löytyy, ne tulee tuhota tai ainakin turmella mahdollisuuksien mukaan. Uskovien äiti, Profeetan (SAAS) vaimo, Ummu 'Abdullah 'Aisha (RAA) kertoo: "Minulla ei ollut koskaan tapana jättää Profeetan taloon mitään, missä oli kuvia tai ristejä, paitsi että hän joko tuhosi sen täydellisesti tai hävitti sen." (Al-Bukhari)

Ibn 'Abbaas (RAA) kertoi: Abu Talha (RAA), Allahin lähettilään kumppani ja yksi niistä, jotka olivat taistelleet Bädrissä Allahin lähettilään kanssa, kertoi minulle Allahin lähettilään (SAAS) sanoneen: "Enkelit eivät mene sisään taloon, jossa on koira tai kuva." Hän tarkoitti kuvia olennoista, joilla on sielu. (Al-Bukhari)

Sa'id ibn Abi al-Hasan (RAA) kertoi: "Kun olin ibn 'Abbaasin kanssa, mies tuli ja sanoi: 'Oi 'Abbaasin isä! Minä saan elatukseni käsityöstä ja teen näitä kuvia.' Ibn 'Abbaas sanoi: 'Kerron sinulle vain, mitä kuulin Allahin lähettiläältä. Kuulin hänen sanovan: 'Allah tulee rankaisemaan jokaista, joka tekee kuvan, kunnes hän laittaa elämän siihen, eikä hän kykene koskaan laittamaan siihen elämää.'' Kuullessaan tämän tuo mies huokaisi syvään ja hänen kasvonsa muuttuivat kalpeiksi. Ibn 'Abbaas sanoi hänelle: 'Sääli! Jos haluat ehdottomasti tehdä kuvia, neuvon sinua tekemään kuvia puista ja mistä tahansa muista elottomista (sieluttomista) kohteista.'" (Al-Bukhari)

'Aisha (RAA) kertoi: "Täytin Profeetalle tyynyn, joka oli koristeltu (eläinten) kuvilla, (ja) joka näytti nämrooqalta (pieneltä tyynyltä). Hän tuli ja seisoi ihmisten keskellä ilmeisen kiihtymyksen näkyessä hänen kasvoiltaan. Sanoin: 'Oi Allahin lähettiläs! Mikä on vikana?' Hän sanoi: 'Mikä tämä tyyny on?' Sanoin: 'Olen valmistanut tämän tyynyn sinulle, niin että saatat nojata siihen.' Hän sanoi: 'Etkö tiedä, etteivät enkelit tule sisään taloon, jossa on kuvia; ja jokaista, joka tekee kuvan, tullaan rankaisemaan (ankarasti) Ylösnousemuksen päivänä ja häneltä tullaan vaatimaan, että hän antaa elämän (sille, minkä hän on luonut)?'" (Al-Bukhari)

Raamatun mukaan patsaiden tekijät tai niiden omistajat ovat turmeltuneita ja kelvottomia. "Ottakaa siis itsestänne tarkka vaari sillä te ette sinä päivänä, jona Herra puhui teille tulen keskeltä Hoorebilla, nähneet hänestä minkäänkaltaista muotoa ettette menettele kelvottomasti ettekä tee itsellenne jumalankuvaa, ette minkään muotoista patsasta, ette miehen tai naisen kuvaa." (5. Moos. 4:15–16)

Joten meidän ei tarvitse ihmetellä, jos turmeltuneet ja kelvottomat kautta maailman kehottivat tuhoamaan talebanit, kun he päättivät tuhota Afganistanissa olevat Buddha-patsaat (buddhalaisten palvomia jumalia, joiden luokse tehtiin pyhiinvaelluksia)! Tämä tapahtuma sai huomattavaa huomiota ympäri maailman siihen pisteeseen saakka, että yksi Wall Street Journalin toimittajista kuvaili talebaneja villeiksi eläimiksi ja barbaareiksi. Toimittaja pyysi maailman voimia tuhoamaan heidät, ja lopetti artikkelinsa sanomalla, että "jokainen kiinteä kappale tai mikä tahansa ihminen tässä maailmassa on parempi kuin Mullah Muhammad Omar ja talebanin miliisi". Tämän lisäksi Yhdistyneiden kansakuntien edustaja uhkasi talebaneja sanoen, että he tulevat maksamaan kalliisti, jos he tuhoavat nämä patsaat!

Kaikki tämä hälinä aiheutui siitä, että kivistä tehdyt epäjumalankuvat aiottiin tuhota! Mutta kun muslimeja vastaan hyökätään epäoikeudenmukaisesti Afganistanissa, Irakissa, Palestiinassa tai muualla maailmassa, se ei aiheuta läheskään samanlaista meteliä kuin muutaman kiven tuhoaminen aiheutti! Lisäksi sortajat, olivatpa he missä tahansa tällä maapallolla, vääristelevät todisteita ja tekevät vääriä väitteitä johtaakseen liittolaisensa sotaan heikkoja ihmisiä vastaan; ainoana syynä se, etteivät he usko vääriin jumalolentoihin, vaan uskovat ainoaan Jumalaan, joka on palvonnan arvoinen! Lopuksi sodalle islamia ja muslimeja vastaan annettiin oikeutus turhilla tekosyillä ja väitteillä rauhan ja oikeudenmukaisuuden ylläpitämisestä maailmassa, sekä vapauden ja oikeuksien antamisesta ihmisille demokraattisen hallinnon alaisuudessa, mutta todellisuus on jotain aivan muuta!

"Vapautus … tai muuten. Juuri kun Yhdysvallat painostaa syytettyjen Serbiassa ja Kroatiassa piilossa olevien sotarikollisten kiinniottoa, se käyttää kovien otteiden taktiikkaa eristääkseen omat kansalaisensa vastaavalta syytteeseenpanolta. Kongressin päätöksellä Washington leikkasi sotilasapua viime viikolla ainakin 30 maalta, jotka eivät olleet allekirjoittaneet sopimusta, jossa amerikkalaiset vapautetaan syytteeseenpanolta uudessa kansainvälisessä rikosoikeudessa Haagissa." (Time, 14.7.2003)

"Siitä on kirjoitettu paljon, kuinka irakilaiset vaikeuttivat maansa uudelleenrakentamista ryöstelemällä Saddam Husseinin hallinnon kaaduttua. Kuitenkin kansainvälisen lentokentän tapauksessa Bagdadin ulkopuolella, voittoisat amerikkalaiset joukot ovat johtaneet enimmäkseen varastelua ja hävitysvimmaa Yhdysvaltojen virkamiesten, Irakin lentoyhtiön henkilökunnan ja muiden lentokentän työntekijöiden mukaan. He sanovat, että joukot varastivat tullivapaita tavaroita, tarpeettomasti ampuivat lentokentän seulaksi ja tuhosivat viisi käyttökelpoista Boeing lentokonetta … Lentokentän pääterminaalissa nukkuneet sotilaat varastivat tavaroita tullivapaista kaupoista, mukaan lukien alkoholia, kasetteja, hajuvesiä, savukkeita ja kalliita kelloja." (Time, 14.7.2003)

"Aiheuttaako Saddam Husseinin tappio hallinnon vaihdoksen maailman öljymarkkinoilla? Aina 70-luvun alun inflatorisesta (rahan arvoa alentavasta) öljykriisistä saakka, jota johti Zaki Yamani, saudiarabialainen sheikki, bensiini-ahneet amerikkalaiset ovat unelmoineet OPEC kartellin murskaamisesta. Jotkut George Bushia lähellä olevat öljymiehet yksityisesti haaveilevat kuinka Amerikalle myönteinen ja yksityistetty Irakin öljysektori saattaisi noin kymmenen vuoden kuluessa suoltaa niin paljon öljyä, että Saudi Arabia, joka itse asiassa pyörittää OPECia, menettäisi markkinavoimansa. Maailma olisi tulvillaan halpaa öljyä hinnoiteltuna kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan, eikä länsivastaisten hinnanvälittäjien toimesta, joita johtaa Ali Naimi, Saudi Arabian öljyministeri ja tosiasiallinen johtaja Saudi Aramcossa, valtionyhtiössä, jolla on yli 20-kertaiset öljyvarastot Exxon Mobiliin verrattuna." (The Economist, 26.4.–2.5.2003)

"Enää eivät Irakin sodan vastustajat voi väittää, että kyse oli "pelkästään öljystä". Se on nyt myös teiden kaivamisesta, siltojen, sairaaloiden, koulujen ja voimalaitosten rakentamisesta. Jopa ennen kuin Amerikan sotilaat olivat astuneet jalallaan Bagdadiin, sen hallitus oli jakanut sopimuksia Irakin jälleenrakentamisesta … Amerikan kehitysapuosasto, USAID, on kerännyt tarjouksia teiden rakentamisesta, opettajien kouluttamisesta, oppikirjojen painattamisesta, kansalaisyhteisön vahvistamisesta – oi, ja myös yleisen terveydenhoitopalvelun rakentamisesta Irakiin … Kahdeksan sopimusta "Toimet Irakin uudelleenrakentamiseksi", jotka osasto julkisti äskettäin, on vastaanotettu vihaisesti ja ällistyneellä käsityskyvyttömyydellä. Kauhistuneet asiantuntijat pihisevät "irvokkaalle" näytökselle amerikkalaisten yhtiöitten "hyötyessä" sodasta jopa ennen kuin ampuminen loppuu. Työntekijöiden Bechtelissä, jonka sanotaan johtavan tarjouskilpailua $600 miljoonan sopimuksesta yhdyskunnan perusrakenteen (rakentamiseksi), on täytynyt kahlata yhtiön San Franciscon pääkonttorin oviin itsensä kahlehtineiden protestoivien joukkojen läpi. Ulkomaalaiset, jotakuinkin hämmentyneinä, näyttävät olevan yhtä kauhistuneita siitä, ettei myös heille ole annettu mahdollisuutta hyötyä sodasta: vain amerikkalaisten yhtiöiden on annettu tehdä tarjouksia. Sillä välin USAIDin käyttämät "salaiset" listat tarjoajien jatkoonpääsijöistä ovat saaneet useat maailman lehdistöstä päättelemään, että vain presidentti George Bushin sisäpiirin vanhojen kavereiden kannattaa hakea hommaa." (The Economist, 5.-11.4.2003)

Viha muslimeja kohtaan ja tämän modernin imperialismin ahneus, joka on piilotettu demokratian, ihmisoikeuksien, naisten oikeuksien, vapauden ja uskonnollisen suvaitsevuuden vaatteeseen, on tullut ilmeisemmäksi. Heidän todelliset vaikuttimensa ovat öljykauppa, uudelleenrakennusurakat, isojen aseyhtiöiden rooli ja lähetysjärjestöjen into. Jopa joukkotuhoaseista – ydin-, kemiallisista ja biologisista aseista – eroon pääsemisen oikeutus on kaikki silmänlumetta! Jos he olisivat oikeasti innokkaita pääsemään eroon niistä (joukkotuhoaseista), miksi he eivät riisu itseään ja lähimpiä liittolaisiaan aseista! Auttavatko Israeliin varastoidut ydin-, kemialliset ja mahdollisesti biologiset aseet alueen aseistariisuntaa!

Samaan aikaan kun amerikkalaiset taivuttelevat muita maita luopumaan heidän vaarallisista ja tuhoavista aseistaan, he itse kehittelevät ja keksivät uudenlaisia tuhoavia ydinaseita!

"Vaikka presidentti George W. Bush kuluttaa loputtomia tunteja yrittäen lopettaa ydinaseiden leviämisen, hänen hallintonsa ei ole sen yläpuolella, että he loisivat muutamia itse. Pentagon työskentelee uutterasti kehittääkseen ensimmäisen uuden luokan Yhdysvaltojen ydinaseen kylmän sodan loppumisen jälkeen…

Mutta uusilla suunnitelmilla on omat panettelijansa. Heihin kuuluu ydintiedemies ja Pentagonin neuvonantaja Sidney Drell, joka sanoo, että jopa pikkuriikkinen yhden kilotonnin ase, joka räjähtää 15 metrin syvyydessä kiven sisällä, syöksisi radioaktiivisuutta laajan planeetan kaistaleen yli. Aseiden säännöstelyn puolestapuhujat ovat huolissaan, että vähemmän katastrofaalisten ydinaseiden omistaminen romuttaisi pyrkimykset maailmanlaajuisen leviämisen estämiseksi. Senaattori Dianne Feinstein, Kalifornian Demokraatti, sanoi viime viikolla: 'Tämä hallinto näyttää liikkuvan sotilaallisen kannan suuntaan, jossa ydinaseita pidetään samanlaisina kuin muita aseita.'" (Time, 26.5.2003)

"Vieläkin vaarallisemmin kohtelemalla ydinaseita aivan kuten toisia räjähteitä asevarastossa, sen sijaan että kohtelisi niitä viimeisen keinon peloteaseina, Amerikka voisi vaarallisesti hämärtää rajaa kenen tahansa ydinaseiden käyttöä vastaan … Eikä se auta herra Bushia suostuttelemaan maita, jotka ovat päättämättömiä NPT sopimuksen suhteen [Non-Proliferation Treaty (Leviämisen estosopimus)], jatkamaan kaikista ydinaseita koskevista kiihkeistä pyrkimyksistä luopumista, jos hänen omat puolustussuunnittelijansa kiireisesti keksivät uusia tehtäviä ydinaseille ja uusia ydinaseita tekemään niitä." (The Economist, 17.–23.5.2003)

Jos ne, jotka vaativat vapautta, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja niin edelleen, olisivat totuudellisia kutsussaan, silloin ei olisi väitetty, että heidän armeijansa laiminlöivät Bagdadin sairaaloiden, harvinaisten kirjojen ja mittaamattoman arvokkaiden antiikkiesineiden suojelemisen, kun taas tyhjä öljyministeriö oli tarkoin vartioituna! Irakilaiset ja muut laajalti pitävät tätä merkkinä miehittäjien pahasta aikomuksesta! Lisäksi he olisivat kauan aikaa sitten lopettaneet tukensa juutalaisille, jotka sortavat palestiinalaisia; miehittävät ja anastavat itselleen heidän maataan; tappavat, kiduttavat ja karkottavat viattomia ihmisiä sekä tuhoavat heidän kotinsa tankeilla, kuten käki valloittaa toisen linnun pesän! "Israel pitää vieläkin hallussaan kaikkea sitä maata, jonka se anasti itselleen 35 vuotta sitten, muuttaen paljon siitä pysyvällä asuttamisella, minkä kansainvälinen laki kieltää miehitetyllä maalla." (The Economist, 25.–31.1.2003)

Amerikkalaisten veronmaksajien dollarit, joita kulutetaan tukemaan juutalaisten pahantekoa Palestiinassa, voitaisiin käyttää paremmin humanitaariseen apuun Aasiassa, Afrikassa ja jopa Amerikassa tai muualla, jossa miljoonat ihmiset kuolevat nälkään ja erilaisiin sairauksiin vuosittain! "Millaisten tapojen mies kostaisi kiviä heittävälle lapselle ampumalla häntä selkään hänen juostessaan karkuun (tammikuun 30. 1989)? Minkälainen hallitus kostaisi sakottamalla valmiiksi rutiköyhiä vanhempia 1 000 dollarilla hajottaen heidän kotinsa ja takavarikoiden heidän vähäisen omaisuutensa? Minkälaisia ihmisiä ovat nämä ylimieliset uudisasukkaat, jotka luulevat, että heillä on Jumalan antama oikeus syyllistyä sellaisiin epäinhimillisyyksiin ja silti vaatia lisää? Minkälaisia ihmisiä me olemme, kun annamme hallituksemme antaa Israelille joka vuosi miljardeja veronmaksajien dollareita, joilla se on kykenevä jatkamaan palestiinalaisten alistamista?" (Time, 20.2.1989)

"Amerikka on myös paljon myönteisempi Israelille kuin Eurooppa. Israel vastaanottaa enemmän Amerikan ulkomaanavun budjetista kuin mikään muu maa – 3 miljardia vuodessa, siitä kaksi kolmasosaa sotilaallisina määrärahoina. Tämä on mahdollistanut Israelin muuttumisen kovaksi kolossiksi. Vuonna 1967 Israelin puolustusmenot olivat vähemmän kuin puolet Egyptin, Irakin, Jordanian ja Syyrian yhteenlasketuista puolustusmenoista. Tänä päivänä se on 30 % korkeampi kuin noiden valtioiden yhteenlasketut puolustusmenot.

Mutta selittääkö juutalaisten painostusryhmä, niin hyviä suhteita kuin sillä saattaakin olla, todella Amerikan tuen Israelille? Painostusryhmä saattaa tehdä osansa. Mutta se olisi voimaton, jollei Amerikalla olisi niin vahva kulttuurinen hengenheimolaisuus Israelin kanssa. Amerikkalaisilla on ilmeinen taipumus nähdä ulkopolitiikka moralistisesti – hyvän taisteluna pahaa vastaan tai läntisten arvojen taisteluna barbarismia vastaan. Eurooppalaiset saattavat nähdä Lähi-idän kilpailevien etujen käsittelyn asiana (ja kolonialistisen syyllisyyden vaimentamisena). Amerikkalaisilla on taipumus nähdä se vapauden ja demokratian saarekkeen puolustamisen asiana saaliinhimoisen ryöstöruhtinaiden ja tyrannien joukkoa vastaan – ja syyskuun 11. jälkeen, liittolaisina ja vihollisina Amerikan sodassa maailmalaajuista terrorismia vastaan.

Monet evankeliset kristityt ovat myös intohimoisesti Israelin puoltajia. Osa voimakkaimmasta tuesta Israelille tulee Raamattu-vyö osavaltioista, kuten Alabamasta ja Missisipistä, joissa on muutama kosher ravintola. Evankeliset saarnaajat, kuten Pat Robertson, onnistuvat erikoisessa suorituksessa olemalla sekä juutalaisvastaisia että intohimoisia Israelin puoltajia. Parhaiten myytyjen kirjojen listat ovat täynnä apokalyptisiä kirjoitelmia maailmanlopusta ja juutalaisten paluusta Israeliin. Ryhmä helluntailaisia kristittyjä Missisipissä kasvattaa punaisia hiehoja teurastettavaksi Israelissa kun Toinen tuleminen voittaa takaisin Jerusalemin Temppelivuoren muslimeilta." (The Economist, 6.-12.4.2002)

Osoitus lähetysjärjestöjen innosta ja heidän "suvaitsevaisuudestaan" muita uskontoja kohtaan, on islamin syyttäminen väärin väittein ja yritys vääntää se joksikin muuksi kuin mitä sen todellinen viesti on ihmisten estämiseksi Kaikkivaltiaan Jumalan tieltä. He haluaisivat saada ihmiset vihaamaan islamia ja kamppailemaan parhaansa mukaan sitä vastaan! Lisäksi lähetyssaarnaajat pyrkivät vaikuttamaan ei-islamilaisten maiden hallituksiin houkutellakseen heidät selkkaukseen islamilaisten maiden kanssa väitteillä, että "islam on terroristi". He haluavat, että islamilaisiin hallituksiin käytettäisiin painostusta, niin että niiden tulisi lopettaa islamilainen opetus, antaa periksi lähetyssaarnaajien lähetyksille ja ottaa heidät vastaan vieraanvaraisesti, muuten heidät leimataan fanaattisiksi, takapajuisiksi ja "demokratian" vastustajiksi! Kaikki tämä tehdään, että lähetyssaarnaajat saisivat vapaat kädet hairahtumisensa levittämiseen muslimien keskuudessa, mikä useimmiten verhotaan humanitaariseksi työksi! Täten muslimit joutuvat "sionisti-ristiretki hyökkäyksen" kohteeksi, jolla on uskonnolliset, poliittiset, sotilaalliset ja ideologiset ulottuvuudet.

Se, mikä pätee uskonnolliseen suvaitsevaisuuteen "sionisti-ristiretkiliittoutuman" ymmärryksen mukaan, voi päteä myös sanavapauteen, naisten kunnioitukseen, ihmisoikeuksiin ja niin edelleen! "Washingtonilla on nykyään niin paljon valtaa, että kun se pitää pilkkanaan ihmisoikeuksien normeja, se vahingoittaa ihmisoikeuksien asiaa maailmalaajuisesti." (Kenneth Roth, Human Rights Watch). Lisäksi, kun Yhdysvaltojen varapresidentti Dick Cheney puhui Sveitsissä 24.1.2004 kansainvälisessä konferenssissa Alpeilla noin 1 000 poliittiselle, liikealan ja uskonnolliselle johtajalle ja kutsui suurempaan maailmanlaajuiseen yhtenäisyyteen taistelussa terrorismia vastaan sekä pyysi Euroopan liittolaisia liittymään Yhdysvaltojen seuraan demokratian edistämiseksi Lähi-idässä, ihmettelemme puhuiko hän sodasta kaikkia terrorismin muotoja vastaan, mukaan lukien Israelin terrorismi arabien miehitetyillä alueilla, mikä on jatkunut yli 50 vuotta, vai yksinomaan sodasta islamia ja muslimeja vastaan!

Lähetyssaarnaaja, jonka oikeaa nimeä ei mainittu ja joka on henkilökohtaisesti George W. Bushin kannattaja, kirjoitti sähköpostin sanoen, "Jotain, joka sinun tulee ymmärtää, on, ettei diplomaattisuus tehoa Saatanaan." (Time, 4.8.2003)

"Paljon on ajateltu evankelista Franklin Grahamin oudosta kolmoisroolista islamin murskaajana ("hyvin paha ja ilkeä uskonto"), Bushin hallinnon suosikkina (hän saarnasi pitkänperjantain palveluksessa Pentagonissa) ja vapautettuun Irakiin avun ja Evankeliumin toimittajaksi pyrkivänä." (Time, 4.8.2003)

"Vanhempi (Bushin) hallinnon virkailija kertoi Time-lehdelle, että ottaen huomioon presidentin tuen uskoon perustuvalle hyväntekeväisyydelle ja hänen läheiset siteensä kristittyyn oikeistoon, sen todennäköisyys, että Valkoinen talo koettaisi estää kristittyjä avustusryhmiä menemästä Irakiin, on vähäinen." (Time, 4.8.2003)

"Jotkut tarjoavat vain materiaalista apua tai apua ja hyvän uutisen. Muut kuten Discipling a Whole Nation (DAWN) (Kokonaisen Kansan opettaminen) keskittyvät levittämään Jumalan sanaa. Miksi nyt? DAWNin Rich Haynie sanoo sen siihen pisteeseen, että konflikti sai muslimit kyseenalaistamaan uskonsa, "me voisimme sanoa, että sota oli kypsymisen hetki". (Time, 4.8.2003)

"Mutta toisin kuin jotkut hänen uskon kumppaninsa tuossa isossa avustuskaravaanissa, Weaver, 33, ei saarnaa mennessään. "Käännyttämisen sekoittaminen humanitaarisen työn kanssa ei ole koskaan sopivaa", hän sanoo. Ja nyt "se tulee vahvistamaan ihmisten epäilykset, että tässä [sodassa] kristityt taistelivat muslimeja vastaan – ja kristityt voittivat".

Kuitenkin ainakin kaksi järjestöä näytti olevan valmiita uhmaamaan tuota vaikutelmaa. Niiden joukossa, jotka olivat rajalla viime viikolla, oli the International Missions Board of the Southern Baptist Convention (SBC) (Kansainvälinen eteläisen baptistikonventin lähetyslautakunta) ja Samaritan's Purse (Samarialaisen kukkaro), jota johtaa evankelista Franklin Graham. Molemmat järjestöt arvostelevat terävästi islamia, johon 97 % irakilaisista uskoo. Graham, joka antoi rukouksen George W. Bushin virkaanastujaisissa, on kutsunut sitä [islamia] "hyvin pahaksi ja ilkeäksi uskonnoksi", ja entinen SBC:n puheenjohtaja kutsui Muhammadia "paholaisen riivaamaksi pedofiiliksi".

Molemmat ryhmät, jossain määrin, tulevat antautumaan sellaiseen, jota voitaisiin kutsua "avustusevankelioimiseksi". Baptistit tulevat toimittamaan tuhansia 32-kilon ruokapaketteja, joiden etiketissä on – arabiaksi – Raamatun jae Joh. 1:17: "Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta." Kahdeksansataa vapaaehtoista on kuulemma liittynyt yritykseen. Samaritan's Purse, joka on tunnettu erittäin tehokkaasta hyväntekeväisyydestään, tulee toimittamaan vesijärjestelmiä, suojia ja lääkepakkauksia 100 000 ihmiselle sekä todennäköisesti, vaikka sen johtajat kieltäytyvät olemasta täsmällisiä, Evankeliumin viestin. "Me emme kiellä Kristuksen nimeä", puhemies sanoi. "Tulemme olemaan ketä olemme."

Monet konservatiiviset kristityt rohkaisisivat Grahamia puhumaan rohkeasti. Tuore mielipidetutkimus, jonka the Ethics and Public Policy Center (Etiikka ja julkinen menettelytapa) ja the Beliefnet internetsivusto tekivät, sai selville, että 89 % evankelisista johtajista piti sitä "erittäin tärkeänä", että muslimeille "painotetaan Evankeliumin totuutta". Nämä johtajat vilpittömästi haluavat yrittää jäljitellä Jeesuksen rakkautta ruokkimisen ja parantamisen toimilla, sanoo Southern Baptistin virkailija R. Albert Mohler nuorempi, mutta "apu yksinään ei ole riittävää tuomaan henkilöä Kristuksen pelastavaan tietoon". Heistä on tullut kasvavassa määrin halukkaita saattamaan islamin "tavoittamattomat" miljoonat Jeesuksen vaikutuksen alaiseksi. Lähetyssaarnaajien määrän muslimimaissa on kerrottu nelinkertaistuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Täten, vaikka evankeliset kannattivat Irakin sotaa samoista syistä kuin muut amerikkalaiset (isänmaallisuus, terrorismin pelko), jotkut toivovat, että voitossa Jumala on avaamassa oven useammille lähetyssaarnaajille.

Kaikki eivät ajattele, että peittelemätön lähestymistapa on tapa saada ystäviä tai käännynnäisiä. Ibrahim Hooper the Council on American Islamic Relationsinista (Amerikkalainen islamilaisten suhteiden neuvosto) sanoo, että ne kaksi ryhmää "koettavat hyötyä ihmisistä heidän haavoittuvana hetkenään"." (Time, 21.4.2003)

"Wake Forrestin Kimball, kirjan When Religion Becomes Evil (Kun uskonnosta tulee paha) kirjoittaja sanoo: 'Tämä on alue, joka elää ristiretkien historian ja kolonialismin varjon kanssa. Kuva sisään tulevasta musertavasta sotilaallisesta voimasta itsessään aiheuttaa suuria kysymyksiä Yhdysvaltojen syvemmistä aikomuksista. Jos tähän lisätään hyökkäävä lähetyssaarnaajien läsnäolo, on helppoa nähdä tämä eräänlaisena amerikkalaisena kristittynä ylettömänä voitonriemuna.'" (Time, 4.8.2003)

"Lähetystehtävien strategi nimeltä Ralph Winter ehdotti vuonna 1974, että kristityt kääntävät huomionsa "tavoittamattomien ihmisten ryhmiin", jotka eivät olleet koskaan kuulleet Evankeliumia. Vuonna 1989 argentiinalaissyntyinen evankelista Luis Bush huomautti, että 97 % ihmisistä, joille ei ollut evankelioitu, asuivat "ikkunassa" 10. ja 40. leveyspiirien välissä. Tämä maapallon viipale, hän selitti, oli epäsuhtaisen köyhää; suurin osa sen asukkaista oli islamin, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden, ja viime kädessä Saatanan, "orjuuttamia". Islamista erityisesti hän kirjoitti: "Sen keskustasta 10/40 ikkunassa islam kurottautuu energisesti maapallon kaikkiin osiin; samanlaisella strategialla meidän tulee tunkeutua [sen] sydämeen Evankeliumin vapauttavalla totuudella." Useat kerääntyivät Ikkunaan … Se, mikä hidasti heidän pyrkimyksiään, oli arkisempi toimenpide: useimpien muslimimaiden asteittainen "uskonnollisten työntekijöiden" viisumeiden poistaminen. Järjestöt, jotka oli rakennettu palkallisten ammattilaislähetyssaarnaajien varaan, havaitsivat olevansa lamaannutettuja.

Joten heidät täydennettiin helpommin ohjattavalla lähestymistavalla, jota kutsutaan teltan tekemiseksi apostoli Paavalin mukaan, joka elätti itsensä sillä ammatilla levittäessään sanaa ylösnousseesta Kristuksesta Välimerelle saakka. Kuten Paavali, uudet lähetyssaarnaajat eivät ripustaneet evankelistan kylttiä. He ottivat itselleen päivätöitä – usein kehitysalueilla tai alueilla, joissa kohdemaalla ei ollut asiantuntemusta – ja saarnasivat epävirallisesti." (Time, 4.8.2003)

"Toiset asiantuntijat sanovat, että paikalliset johtajat usein sietävät epävirallista saarnaamista hintana länsimaisesta osaamisesta toisilla aloilla. "Me olemme kekseliäitä löytämään, mitä hallitus haluaa kiihkeästi, niin että voimme auttaa heitä siinä", sanoo Daryl Anderson the Evangelical Free Church of Americasta (Amerikan Evankelisesta vapaakirkosta), jonka työntekijät uurastavat ensisijaisesti terveydenhuollossa ja informaatioteknologian aloilla. "Riippuen hallituksen osaston ideologisesta puhtaudesta, meillä on tietty vapaus olla avoimia uskostamme."" (Time, 4.8.2003)

"Vakuuttuneina, että he [muslimit] ovat yksi "saavuttamattomista jättiläiskansoista", joiden tulee kuulla Evankeliumi ennen Kristuksen lopullista paluuta, evankeliset kaikkialta maailmasta ovat rynnänneet sinne [muslimimaihin], mistä on tullut viimeisin suosittu lähetyskenttä." (Time, 4.8.2003)

"Luvut Massachusettsissa sijaitsevasta the Center for the Study of Global Christianity at Gordon-Cronwell Theological Seminary (Maailmanlaajuisen kristinuskon tutkimuskeskus Gordon-Cronwellin teologisessa seminaarissa) antavat ymmärtää, että lähetyssaarnaajien määrä islamilaisiin maihin lähes kaksinkertaistui vuosien 1982 ja 2001 välillä – yli 15 000 johonkin joka ylittää 27 000 – ja lähes joka kolmas heistä on evankelinen. Syyskuun 11. oli, sanoo Stanley Davies, "herätys", joka vaikuttaa vain vauhdittaneen lähetysyllykettä." (Time, 4.8.2003)

"Muut [lähetyssaarnaajat] jakavat kirjallisuutta eurooppalaisissa satamissa kotiin palaaville pohjoisafrikkalaisille, tai matkan päästä peittävät kokonaisia väestöjä kristityn television ja radion, pamflettien ja kirjekurssien tarjouksien tulvaansa toivoen, että muutamat siemenet juurtuisivat. Jotkut ottavat tähtäimeensä muslimisiirtolaiset Pariisissa, Lontoossa tai Marsellesissa – "lähetystä naapureillemme", sanoo evankelinen johtaja – osaksi toivoen, että ne, jotka kääntyvät, tulevat viemään hyvää uutista eteenpäin rakastetuilleen kotimaassaan. Kymmenissä muslimimaissa, jotka kieltävät "uskonnollisten työntekijöiden" viisumit, aina useammat evankeliset ottavat itselleen maallisia töitä saapuakseen vähemmän huomiota herättävästi." (Time, 4.8.2003)

Islamia ja muslimeja vastaan hyökätään kahdessa tarkoituksessa: ensiksi, epäuskovat haluavat harhauttaa muslimit ja saada heidät elämään irstaudessa ja sekasorrossa, koska he ovat kateellisia muslimeille ja vihaavat heitä. Toiseksi, he ovat kärkkäitä ottamaan haltuunsa muslimimaiden luonnonvarat ahneuden vuoksi! Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Monet Kirjan ihmisistä (juutalaiset ja nasaretilaiset) toivovat, että jos he voisivat kääntää teidät uskottomiksi sen jälkeen kun te olette uskoneet, heidän oman kateutensa vuoksi, senkin jälkeen kun totuus (että Muhammad (SAAS) on Allahin lähettiläs) on tullut heille ilmeiseksi…" (Koraani 2:109)

Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Eivät ne Kirjan ihmisten (juutalaiset ja nasaretilaiset) joukosta, jotka eivät usko, eivätkä äl-mushrikuun (epäjumalien palvojat, monijumalaiset, ne, jotka eivät usko Allahin ykseyteen, pakanat) pidä, että teille lähetettäisiin alas mitään hyvää Herraltanne. Mutta Allah valitsee Armolleen kenet Hän haluaa. Allah on suuren lahjan omistaja." (Koraani 2:105)

Afrikkalainen sanaparsi kuvailee hyvin lähetyssaarnaajien ympäri maailman harjoittamaa pettävää tehtävää: "Kun valkoinen mies tuli, hänellä oli Raamattu ja meillä oli maa. Nyt meillä on Raamattu ja hänellä on maa." (Suuri sitaattisanakirja, Otava)

Kristittyjen lähetyssaarnaajien metodologia on valehdella islamista. Heidän tiedetään käyttävän valheellisia väittämiä, joilla he pyrkivät välittämään harhautumistaan. "Kriitikot syyttävät lähetyssaarnaajia siitä, että he valehtelevat koskien heidän henkilöllisyyttään ja uskoaan saavuttaakseen päämääränsä." (Time, 4.8.2003)

"Sitten jotkut lähetyssaarnaajat yrittävät selkeästi naamioida uskoaan eräänlaiseksi islamiksi: he kutsuvat mahdollisia käännynnäisiä "Jeesus-moskeijoihin" tai lausuvat julkisesti muslimien uskontunnustuksen, "ei ole muuta Jumalaa paitsi Jumala, ja Muhammad on Hänen profeettansa". Tällaisia menettelytapoja tulkitaan rationaalisesti osana "kontekstualisointia", välttämättömänä uusien ajatusten esittämisenä tutulla kansankielellä." (Time, 4.8.2003)

Lähetyssaarnaajien tapa käyttää valheita saa alkunsa Paavalin vähemmän lainatusta lausunnosta, jossa hän ylpeästi julistaa: "Mutta jos minun valheellisuuteni vain lisää Jumalan kirkkautta, kun sen ansiosta hänen totuutensa yhä korostuu, miksi minut sitten tuomitaan syntisenä?" (Room. 3:7) (Vuoden 1992 Raamattu). Paavalin mielestä "valheellisuuden" levittämisessä ei ollut mitään hävettävää, kunhan vain lopputuloksena saavutettiin Jumalalle suurempi kunnia. Lisäksi hän jätti huomiotta erään raamatullisen tekstin, jossa sanotaan: "Luotettava todistaja ei valehtele, vilpillinen on valhetta täynnä." (Sananl. 14:5) (Vuoden 1992 Raamattu). Paavali myönsi itse, ettei hän ollut luotettava todistaja. Sen vuoksi on kyseenalaista uskoa hänen väitettyyn näkyynsä Jeesuksesta hänen ollessa matkalla Damaskokseen, hänen nimitykseensä pakanoiden saarnaajaksi, ja muihin opetuksiin, joita hän levitti Jeesuksen nimissä! Kaikki edellä mainitut asiat saattoivat olla osa Paavalin menettelytapaa "lopputulos pyhittää keinot"!

Seuraamalla heidän kunnioitetun "apostoli Paavalinsa" jalanjälkiä lähetyssaarnaajat ovat onnistuneet tekemään islamista väärinymmärretyn ja -kohdellun uskonnon etenkin lännessä, ja valitettavasti jopa tietämättömien muslimien keskuudessa, jotka havittelevat katoavaa maallista mammonaa ja voivat jopa ostaa tämän maailman elämän Tuonpuoleisen hinnalla! Mutta ne, jotka etsivät luotettavaa islamilaista tietoa, toimivat sen mukaan, saarnaavat sitä sekä kestävät kärsivällisesti ja hellittämättömästi tehdessään näitä velvollisuuksia esteistä huolimatta, ovat valmiita myymään maallisen elämän Tuonpuoleisen edestä, ja he ovat niitä, joille Allah tulee antamaan suuren palkkion.

Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Oi te, jotka uskotte! Älkää ottako juutalaisia ja nasaretilaisia äulijää‘ksi (ystäviksi, suojelijoiksi, auttajiksi), he ovat vain toistensa äulijää‘. Jos joku teidän joukostanne ottaa heidät (äulijää‘ksi), sitten varmasti, hän on yksi heistä. Totisesti, Allah ei johdata niitä ihmisiä, jotka ovat ädh-dhaalimuuneja (monijumalaisia, väärintekijöitä ja epäoikeudenmukaisia). Näet niiden, joiden sydämissä on (tekopyhyyden) sairaus, kiirehtivän heidän ystävyyteensä sanoen: 'Me pelkäämme, että jokin onnettomuuden epäonni saattaa kohdata meitä.' Ehkäpä Allah saattaa tuoda voiton tai päätöksen Tahtonsa mukaan. Sitten he tulevat katuviksi siitä, mitä he ovat pitäneet salaisuutena itsessään." (Koraani 5:51–52)

Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Totisesti ne, jotka eivät toivo tapaamista Meidän kanssamme, mutta ovat tyytyväisiä tämänhetkisen maailman elämään, ja ne, jotka ovat välinpitämättömiä Meidän ääjääteillemme (todisteille, merkeille, jakeille, opetuksille, tunnusmerkeille ja ilmoituksille, ja niin edelleen), ne, heidän olinpaikkansa tulee olemaan Tuli, sen vuoksi mitä heillä oli tapana ansaita. Totisesti ne, jotka uskovat [Allahin ykseyteen kuuden uskonkappaleen ohella, eli uskovat Allahiin, Hänen enkeleihinsä, Hänen kirjoihinsa, Hänen lähettiläisiinsä, Ylösnousemuksen päivään ja äl-qadäriin (sallimukseen) – islamilaiseen yksijumalaisuuteen] ja tekevät oikeamielisiä tekoja, heidän Herransa tulee johdattamaan heitä heidän uskonsa vuoksi; heidän allaan tulee virtaamaan joet Nautinnon puutarhassa (Paratiisissa). Heidän pyyntönsä tapa siellä tulee olemaan subhäänäkä Allaahummä (Kunnia Sinulle, oi Allah!) ja sälääm (rauha, turva pahalta) tulee olemaan heidän tervehtimisensä siellä (Paratiisissa)! Heidän pyyntönsä loppu tulee olemaan: äl-hämdulilläähi Rabbil-'äälämiin [Kaikki ylistykset ja kiitokset ovat Allahille, 'äälämiinien (maailmojen: ihmiskunta, ginn ja kaikki, mikä on olemassa) Herralle]." (Koraani 10:7–10)

Kaikki ylistykset ja kiitokset ovat Allahille, joka antaa sortajalle armonaikaa, mutta kun Hän ottaa hänet valtaansa, Hän ei koskaan päästä häntä vapaaksi. Abu Muusa (RAA) kertoi Allahin lähettilään (SAAS) sanoneen: "Allah antaa sortajalle armonaikaa, mutta kun Hän ottaa hänet valtaansa, Hän ei koskaan päästä häntä vapaaksi." Sitten hän lausui (merkityksen selitys): "Sellainen on teidän Herranne Rangaistus, kun Hän tarttuu kaupunkien (asukkaisiin) heidän tehdessä vääryyttä. Totisesti Hänen Rangaistuksensa on tuskallinen (ja) ankara." (Koraani 11:102) (Al-Bukhari)

Lähetyssaarnaajat, uudistuksien tekijät, jotka harhautuivat johdatuksen tieltä, jättivät kotinsa kerskaillen haluten tulla nähdyksi, tavoitteenaan ihmisten estäminen Allahin tieltä. Saatana sai heidän pahat tekonsa näyttämään heistä kauniilta. Kuitenkin Allah antaa heille armonaikaa, niin että Hän tulee rankaisemaan heitä asteittain suunnista, joita he eivät havaitse. Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Joten älä kiiruhda heidän rangaistustaan; Me vain laskemme heille (rajoitetun) määrän (elämän päiviä tässä maailmassa ja lykkäämme heidän määräaikaansa, niin että he saattaisivat kartuttaa pahaa ja syntejä)." (Koraani 19:84)

Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Totisesti ne, jotka eivät usko, kuluttavat vaurauttaan estääkseen (ihmisiä) Allahin tieltä, ja niin he tulevat jatkamaan sen kuluttamista; mutta lopuksi siitä tulee ahdistus heille. Sitten heidät tullaan voittamaan. Ne, jotka eivät usko, tullaan keräämään Helvettiin. Niin että Allah saattaisi erottaa ilkeät (epäuskovat, monijumalaiset ja pahojen tekojen tekijät) hyvistä (islamilaiseen yksijumalaisuuteen uskovat ja oikeamielisten tekojen tekijät), ja laittaa ilkeät (epäuskovat, monijumalaiset ja pahojen tekojen tekijät) toinen toisensa päälle, kasata heidät yhteen ja heittää heidät Helvettiin. Nuo! He ovat häviäjiä. Sano niille, jotka eivät ole uskoneet, että jos he lopettavat (epäuskon), heidän menneisyytensä annetaan anteeksi. Mutta jos he palaavat takaisin (sinne), sitten niiden esimerkki, joita (rangaistiin) ennen heitä, on jo edeltänyt (varoituksena)." (Koraani 8:36–38)

Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Luulevatko ne, jotka eivät uskoneet, että he voivat ottaa minun palvelijani (enkelit, Allahin lähettiläät, Jeesuksen, Marian pojan) äulijää‘ksi (herroiksi, jumaliksi, suojelijoiksi) Minun rinnalleni? Totisesti Me olemme valmistaneet Helvetin huvitukseksi (Allahin ykseyteen – islamilaiseen yksijumalaisuuteen) epäuskoville. Sano (oi Muhammad (SAAS)): 'Kerrommeko teille suurimmat häviäjät (heidän) tekojensa suhteen? Ne, joiden vaivannäkö on mennyt hukkaan tässä elämässä, kun he luulivat hankkivansa hyvää teoillaan. He ovat niitä, jotka kieltävät heidän Herransa jakeet ja tunnusmerkit sekä Hänen tapaamisensa (Tuonpuoleisessa). Joten heidän työnsä ovat turhia, ja Ylösnousemuksen päivänä Me emme anna heille mitään painoa. Se tulee olemaan heidän palkkionsa, Helvetti; koska he eivät uskoneet ja ottivat Minun jakeeni ja tunnusmerkkini sekä Minun Lähettilääni pilana ja pilkkana." (Koraani 18:102–106)

Allah, Ylhäinen, sanoo (merkityksen selitys): "Joten älä anna heidän omaisuutensa tai heidän lapsiensa hämmästyttää sinua (oi Muhammad (SAAS)); todellisuudessa Allahin suunnitelma on rangaista heitä näillä asioilla tämän maailman elämässä, ja että heidän sielunsa tulevat lähtemään (he tulevat kuolemaan) kun he ovat epäuskovia." (Koraani 9:55)






Edelliselle sivulle Seuraavalle sivulle