Suuntaviivat koskien kuffäärien jäljittelemistä





Kysymys #21694:

Mikä on lännen jäljittelyn määritelmä? Viittaako kaikki moderni ja uusi sekä kaikki, joka on tullut meille lännestä, heidän jäljittelemiseensä? Toisin sanoin, milloin voimme sanoa, että jokin on kiellettyä, koska se on epäuskovien jäljittelyä?

Vastaus:

Kaikki ylistykset ja kiitokset kuuluvat Allahille.

On kerrottu, että ibn 'Umar (RAA) sanoi: "Allahin lähettiläs (SAAS) sanoi: 'Jokainen, joka jäljittelee kansaa, on yksi heistä.'" (Abu Dawud, äl-Libääs, 3512. Al-Albaani sanoi kirjassa Sahiih Abi Dawud, (että se on) häsän sahiih, no. 3401.)

Al-Munaawi ja al-'Alqami sanoivat: Se tarkoittaa pukeutumista, kuten he pukeutuvat, heidän elämäntapansa jäljittelemistä vaatetuksessa ja joissakin heidän tekemissään asioissa.

Al-Qaari sanoi: Se tarkoittaa, että jokainen, joka jäljittelee epäuskovia, esimerkiksi pukeutumisessaan ja niin edelleen, tai jäljittelee pahoja ja moraalittomia ihmisiä, suufeja tai oikeamielisiä (ihmisiä), kuuluu ihmisiin, joita hän jäljittelee, olivatpa he hyviä tai pahoja.

Sheikh-ul-islam ibn Taymiya rahimähullaah sanoi kirjassa äs-Seraat äl-Mustaqiim: Imaami Ahmad ja muut siteerasivat tätä hädiithiä todisteena. Tämä hädiith vähintäänkin antaa ymmärtää, että heidän jäljittelemisensä on kiellettyä, kuten Allah sanoo (merkityksen selitys): "…Jos joku teidän joukostanne ottaa heidät [juutalaiset ja nasaretilaiset äulijää‘ksi (ystäviksi, auttajiksi)], sitten varmasti, hän on yksi heistä…" (Koraani 5:51)

Tämä kanta on sama kuin 'Abdullah ibn 'Amrilla, joka sanoi: "Jokainen, joka asettuu asumaan mushrikuunien (monijumalaisten) maahan, juhlii heidän nawroziaan (uusi vuosi) ja mahrajaanejaan (juhliaan) sekä jäljittelee heitä kuolemaansa saakka, tullaan kokoamaan heidän kanssaan Ylösnousemuksen päivänä." Tämä voidaan tulkita viittaavan täydelliseen jäljittelemiseen, joka viittaa kufriin (epäuskoon) ja siinä merkityksessä tuo jäljitteleminen on kiellettyä. Tai se voidaan tulkita tarkoittamaan, että hän on yksi heistä siihen pisteeseen, että hän jäljittelee heitä, olipa se sitten kufrin ajatuksissa, synnissä tai rituaaleihin osallistumisessa. Ibn 'Umar (RAA) kertoi, että Profeetta (SAAS) kielsi ei-arabien jäljittelemisen ja sanoi: "Jokainen, joka jäljittelee kansaa, on yksi heistä." Al-Qaadi Abu Ya'laa on myös maininnut saman. Useampi kuin yksi oppinut on lainannut tätä osoittaakseen, että on mäkrooh (vihattua) jäljitellä ei-muslimien vaatteiden muotoja, joita ei tunneta muslimien keskuudessa. Katso 'Äwn äl-Mä'buud Shärh Sunän Abi Dawud.

Epäuskovien jäljitteleminen jakautuu kahteen kategoriaan: jäljittelemiseen, joka on kiellettyä, ja jäljittelemiseen, joka on sallittua.

Ensimmäisen tyypin jäljittely on sitä, mikä on kiellettyä. Tämä tarkoittaa tietoisesti sellaisten asioiden tekemistä, jotka ovat ainutlaatuisia ominaisuuksissaan epäuskovien uskonnossa ja joihin ei ole viitattu meidän uskonnossamme. Tämä on kiellettyä ja se voi olla suuri synti. Todisteen mukaan joissakin tapauksissa henkilöstä voi tulla jopa epäuskova tekemällä niin, tekipä henkilö sen, koska hän on samaa mieltä epäuskovien kanssa, mielijohteittensa ja halujensa vuoksi tai joidenkin näennäisen loogisten järkeilyjen vuoksi, jotka saavat hänet tuntemaan, että sen tekeminen tulee hyödyttämään häntä tässä elämässä ja Tuonpuoleisessa. Jos kysytään, onko esimerkiksi joulua tietämättömyyden vuoksi viettävä henkilö syntinen? Vastaus on, ettei tietämätön henkilö ole syntinen, koska hän ei ollut tietoinen (siitä). Mutta hänelle pitää kertoa (asiasta), ja jos hän pysyy itsepintaisena, hänestä tulee syntinen.

Toisen tyypin jäljittely on sitä, mikä on sallittua. Tämä tarkoittaa jonkin sellaisen tekemistä, jota ei ole alun perin otettu epäuskovilta, mutta jota myös epäuskovat tekevät. Tähän ei liity kieltoa siitä, että on samankaltainen heidän kanssaan, mutta henkilö voi jäädä paitsi sen hyödyistä, että on heidän kanssaan erilainen.

Kirjan ihmisten (juutalaisten ja nasaretilaisten) ja muiden jäljitteleminen tai samankaltaisuus heidän kanssaan koskien maallisia asioita on sallittua vain kun seuraavat ehdot täyttyvät:

  1. Asian ei tulisi olla mitään heidän tapojaan tai rituaalejaan, jotka ovat heille tunnusomaisia.

  2. Asian ei tulisi olla osa heidän uskontoaan. Asia voidaan todistaa kuuluvaksi heidän uskontoonsa luotettavasta lähteestä, kuten Koraanin jakeesta tai Hänen lähettiläänsä hädiithistä, tai hyvin todistetuista kertomuksista, esimerkiksi kumartuminen tervehdittäessä, mikä oli sallittua aikaisemmille kansoille.

  3. Asian ei tulisi olla mitään, mihin islamissa viitataan erityisesti. Jos islamissa on erityinen viittaus (siihen), joko hyväksyen tai hyläten sen, sitten meidän tulee seurata uskontomme ohjetta asiasta.

  4. Tämän samankaltaisuuden ei tulisi johtaa mihinkään äsh-shärii'än käskyjen vastaiseen.

  5. Asiaan ei tulisi kuulua minkään heidän juhlansa juhlimista.

  6. Samankaltaisuuden tulisi olla vain sen mukaista, mikä on tarpeellista, eikä enempää.

Katso äs-Sunän wäl-Äthäär fii än-Nähj 'än ät-Täshäbbuh bil-Kuffäär, kirjoittanut Suhayl Hasan, s. 58-59.

[Islam Q&A sheikki Muhammad Saaleh al-Munajjid (otettu internetsivustolta www.islam-qa.com)]






Edelliselle sivulle Seuraavalle sivulle