Johdanto





Islamilainen kalenteri (higri kalenteri) perustuu kuunkierron mukaan laskettuihin kuukausiin, jotka alkavat, kun ohut uusi kuunsirppi todella nähdään taivaalla auringonlaskun jälkeen noin päivä uuden kuun jälkeen. Täten kuukaudessa on joko 29 tai 30 päivää. Islamilaisessa vuodessa on 12 kuukautta ja se on joko 354 tai 355 päivää pitkä, kun taas gregoriaaninen kalenterivuosi on 365 tai 366 päivää pitkä. Koska islamilainen kalenteri on puhtaasti kuunkierron mukainen vastakohtana aurinko tai kuu-aurinko kalentereille, muslimien (higri) vuosi on noin 11 päivää lyhyempi kuin gregoriaaninen vuosi, eivätkä islamilaisen (higri) vuoden kuukaudet liity vuodenaikoihin, jotka pääasiallisesti määräytyvät sen mukaan, missä kierron vaiheessa maa on auringon suhteen. Tämä tarkoittaa, että tärkeät muslimien juhlat, jotka tapahtuvat aina saman higri-kuukauden aikana, voivat tapahtua eri vuodenaikoina. Esimerkiksi hägg ja ramädaan voivat olla yhtä hyvin kesällä kuin talvellakin. Kestää yli 33 vuotta ennen kuin kuunkierron mukaan lasketut kuukaudet tekevät täyden kierroksen ja sattuvat saamaan vuodenaikaan.

Päätös puhtaasti kuunkierron mukaan lasketusta islamilaisesta kalenterista tehtiin Allahin lähettiläs Muhammadin (SAAS) viimeisen pyhiinvaelluksen aikana 10 AH (10. vuotena hänen muuttamisestaan Mekasta Medinaan). Profeetan (SAAS) läheinen kumppani ja toinen kalifi 'Umar ibn al-Khattab (RAA) (592-644) otti ensimmäisenä käyttöön islamilaisen kalenterin vuonna 638. Hän teki sen yrittäen järkeistää hänen aikanaan käytettyjä useita, toisinaan ristiriitaisia, päiväysjärjestelmiä. Kuitenkaan ajanjaksona 1-10 AH ei käytetty islamilaista kalenteria, sen sijaan Arabiassa käytettiin tuohon aikaan olemassa olevia käytäntöjä erilaisista (ajanlaskun) sovituksista. Eri heimot käyttivät erilaisia sovituksia, joten mitään yhdenmukaista kalenteria ei ollut. 'Umar (RAA) neuvotteli neuvonantajiensa kanssa uuden muslimien ajanlaskun alkupäivämäärästä. Lopulta sovittiin, että sopivin viittausajankohta islamilaiselle kalenterille olisi higra. Se merkitsee profeetta Muhammadin (SAAS) muuttoa Mekasta Medinaan syyskuussa 622, ja on aikaisen islamin keskeinen historiallinen tapahtuma. Se johti ensimmäisen muslimien kaupunkivaltion perustamiseen, mikä on käännekohta islamilaisessa ja maailmanhistoriassa. Kalenterin varsinaiseksi alkamispäiväksi valittiin (perustuen puhtaasti kuunkierron mukaan laskettuihin vuosiin laskemalla taaksepäin) higran vuoden ensimmäisen kuukauden ensimmäinen päivä (muhärram-kuukauden 1. päivä). 1. muhärram-kuukautta vuonna 1 AH vastaa heinäkuun 16. 622. Aikaisin islamilaisen kalenterin päivämäärä, jonka juliaaninen päivämäärä tiedetään tarkasti, on 9. dhul-higgä -kuukautta vuonna 10 AH, joka vastaa maaliskuun 6. 632 (perjantai), jolloin lähettiläs Muhammad (SAAS) teki viimeisen ja jäähyväispyhiinvaelluksensa Mekkaan.

Läntisissä kielissä higri kalenterista käytetään yleensä lyhennystä AH latinalaisen ilmaisun "Anno Hegirae" mukaan ja se sanotaan "higran jälkeen". Islamilaisen kalenterin 12 kuukautta ovat:

  1. muhärram
  2. safär
  3. rabii' äl-äwwäl
  4. rabii' äl-ääkhir
  5. gumäädää äl-uulää
  6. gumäädää äl-ääkhira
  7. ragäb
  8. shä'bään
  9. ramädaan
  10. shäwwääl
  11. dhul-qi'dä
  12. dhul-higgä

Näiden kahdentoista kuukauden joukossa on neljä, jotka ovat pyhiä. Luotettavien kertomusten mukaan nämä neljä ovat dhul-qi'dä, dhul-higgä, muhärram ja ragäb. Muhärram-kuukautta tai "pyhää kuukautta" on siunattu tietyillä hyveillä ja tämän pyhän kuukauden kymmenes päivä tunnetaan nimellä 'Ääshuuraa‘ ja se on yksi tärkeimmistä ja siunatuimmista Allahin päivistä islamilaisessa kalenterissa. Jotkut oppineet ovat sitä mieltä, että ennen kuin ramädaan-kuukauden paastosta tuli pakollinen, 'Ääshuuraa‘n päivänä paastoaminen oli pakollista muslimeille. Tämä lausutaan 'Aishan (RAA) kertomassa hädiithissä. Hän (RAA) sanoi: "Ihmisillä oli tapana paastota 'Ääshuuraa‘n päivänä (muhärram-kuukauden kymmenentenä päivänä) ennen kuin ramädaan-kuukauden paastoamisesta tuli pakollinen. Tuona päivänä myös Kä'bä peitettiin peitteellä. Kun Allah teki ramädaan-kuukauden paastoamisesta pakollisen, Allahin lähettiläs (SAAS) sanoi: 'Jokainen, joka haluaa paastota ('Ääshuuraa‘n päivänä), voi tehdä sen; ja jokainen, joka haluaa jättää sen, voi tehdä sen.'" (Al-Bukhari). Siitä huolimatta Profeetta (SAAS) jatkoi tänä päivänä paastoamista ja rohkaisi kumppaneitaan tekemään saman.

Kuitenkin 'Ääshuuraa‘n päivään on liitetty monia vääriin uskomuksiin, fanaattisuuteen ja tietämättömyyteen perustuvia uudistuksia ja pakanuuden päivien tekoja (esi-islamilaisia tapoja). Jotkut uudistajat (shiialaiset) pitävät tätä päivää suremisen, vaatteittensa repimisen, poskien lyömisen ja itsensä viiltelemisen aikana al-Hussain ibn 'Alin (RAA) [Profeetan (SAAS) tyttärenpojan] kuoleman muistoksi. Osoittaakseen kantaansa toiset (än-näwääseb) ovat väärentäneet kertomuksia, joiden mukaan 'Ääshuuraa‘n päivä on juhlapäivä. Joidenkin tietämättömien ihmisten teot, kuten ghoslin tekeminen (kylvyssä käyminen), kuhlin laittaminen silmiin, uusien vaatteiden käyttäminen, anteliaisuus perheelleen ja niin edelleen tänä päivänä, ovat myös uudistuksia.

Tässä artikkelissa käsitellään näitä näkökotia, koska 'Ääshuuraa‘n päivä on käsillä.






Seuraavalle sivulle