Muhärram-kuukauden hyveet





Kaikki ylistykset ja kiitokset kuuluvat Allahille, Maailmojen Herralle, ja olkoot rauha ja siunaukset profeettamme Muhammadin, profeettojen sinetin ja lähettiläiden päällikön päällä sekä hänen perheensä ja kumppaneittensa päällä.

Allahin pyhä muhärram-kuukausi on siunattu ja tärkeä kuukausi. Se on higri kalenterin ensimmäinen kuukausi ja yksi neljästä pyhästä kuukaudesta, joista Allah sanoo (merkityksen selitys): "Totisesti Allahille kuukausien lukumäärä on kaksitoista (vuodessa). Niin Allah määräsi Päivänä, jolloin Hän loi taivaat ja maan. Niistä neljä ovat pyhiä (islamilaisen kalenterin 1., 7., 11. ja 12. kuukausi). Se on oikea uskonto, joten älkää tehkö itsellenne vääryyttä siinä…" (Koraani 9:36)

Abu Bakra (RAA) kertoi Profeetan (SAAS) sanoneen: "Vuosi on kaksitoista kuukautta, joista neljä ovat pyhiä, kolme peräkkäistä kuukautta: dhul-qi'dä, dhul-higgä ja muhärram sekä ragäb mudar, joka tulee gumäädään ja shä'bäänin välissä." (Al-Bukhari)

Muhärramia kutsutaan sillä nimellä, koska se on pyhä kuukausi (muhärram tarkoittaa 'pyhää' arabian kielessä), ja sen pyhyyden vahvistamiseksi.

Allahin sanat (merkityksen selitys): "Joten älkää tehkö itsellenne vääryyttä siinä" tarkoittavat, ettei henkilön tule tehdä itselleen vääryyttä näinä pyhinä kuukausina, koska näinä kuukausina tehty synti on pahempi kuin muina kuukausina tehty synti.

Ibn 'Abbaasin (RAA) kerrotaan sanoneen, että tämä lause (joten älkää tehkö itsellenne vääryyttä siinä) viittasi kaikkiin kuukausiin, sitten nämä neljä valittiin ja tehtiin pyhiksi, niin että näinä kuukausina tehty synti on vakavampi (kuin muina kuukausina) ja hyvät teot tuovat suuremman palkkion.

Qataada sanoi tätä lausetta koskien (joten älkää tehkö itsellenne vääryyttä siinä), että vääryyden tekeminen pyhien kuukausien aikana on vakavampaa ja synnillisempää kuin vääryyden tekeminen muina aikoina. Vääryyden tekeminen kaikkina aikoina on vakava asia, mutta Allah antaa enemmän arvoa mille tahansa käskyilleen, joille Hän haluaa. Allah on valinnut tiettyjä luotujaan: Hän on valinnut enkeleitten joukosta lähettiläitä ja ihmiskunnasta lähettiläitä. Hän valitsi puheiden joukosta Hänen muistamisensa (ädh-dhikrin). Hän valitsi maasta moskeijat, kuukausista ramädäänin ja pyhät kuukaudet, päivistä perjantain ja öistä läilät äl-qadrin, joten kunnioittakaa sitä, mitä Allah on käskenyt meitä kunnioittamaan. Ihmiset, joilla on ymmärrystä ja viisautta, kunnioittavat asioita, joita Allah on käskenyt meitä kunnioittamaan. [Yhteenveto suurat-ut-Täubän jakeen 36 täfsiiristä (selityksestä), Täfsiir ibn Kathiir.]


Ylimääräisen paastoamisen hyve muhärram-kuukauden aikana

Abu Huraira (RAA) sanoi Allahin lähettilään (SAAS) sanoneen: "Paras paastoaminen ramädaanin jälkeen on paastoaminen Allahin muhärram-kuukautena." (Muslim)

Lause "Allahin kuukausi" liittäen kuukauden nimen Allahin nimeen genetiivissä, ilmaisee kuukauden tärkeyttä. Al-Qaari sanoi: "Ilmeinen merkitys on koko muhärram-kuukausi." Mutta on todistettu, ettei Profeetta (SAAS) koskaan paastonnut mitään kokonaista kuukautta ramädaania lukuun ottamatta. Joten tämä hädiith on todennäköisesti tarkoitettu kannustamaan henkilöä lisäämään paastoamistaan muhärram-kuukauden aikana, tarkoittamatta, että henkilön tulisi paastota koko kuukausi.

On kerrottu, että Profeetalla (SAAS) oli tapana paastota enemmän shä'bään-kuukautena. On todennäköistä, että muhärram-kuukauden hyvettä ei ilmoitettu hänelle ennen kuin hänen elämänsä lopussa, ennen kuin hänellä oli mahdollista paastota tänä kuukautena. (Shärh an-Nawawi 'älää Sahiih Muslim)


Allah valitsee haluamansa ajat ja paikat

Al-'Izz ibn 'Abd as-Salaam rahimähullaah sanoi: "Ajoille ja paikoille voidaan antaa suosituimmuusasema kahdella tavalla, joko maallinen tai uskonnollinen/henkinen. Mitä tulee jälkimmäiseen, tämä johtuu siitä, että Allah suo anteliaisuutensa palvelijoilleen noihin aikoihin tai noissa paikoissa antamalla tehdyille teoille suuremman palkkion, esimerkiksi antamalla suuremman palkkion paastoamisesta ramädaan-kuukautena kuin paastoamisesta kaikkina muina aikoina, ja lisäksi 'Ääshuuraa‘n päivänä, jonka hyve johtuu Allahin anteliaisuudesta ja ystävällisyydestä Hänen palvelijoilleen tuona päivänä…" (Qawää'id äl-Ähkääm, 1/38)


'Ääshuuraa‘ historiassa

Ibn 'Abbaas (RAA) sanoi: "Profeetta (SAAS) tuli Medinaan ja näki juutalaisten paastoavan 'Ääshuuraa‘n päivänä. Hän sanoi: 'Mikä tämä on?' He sanoivat: 'Tämä on oikeamielinen päivä, se on päivä, jona Allah pelasti Israelin lapset heidän vihollisiltaan, joten Mooses paastosi tänä päivänä.' Hän (SAAS) sanoi: 'Meillä on suurempi oikeus Moosekseen kuin teillä', joten hän paastosi tuona päivänä ja käski (muslimeja) paastoamaan tuona päivänä." (Al-Bukhari)

"Tämä on oikeamielinen päivä" - Muslimin kertomassa kertomuksessa (juutalaiset sanoivat): "Tämä on suuri päivä, jona Allah pelasti Mooseksen ja hänen kansansa, sekä hukutti faaraon ja hänen kansansa."

"Mooses paastosi tänä päivänä" - Muslimin kertoma kertomus lisää: "…Kiitoksena Allahille, joten me paastoamme tänä päivänä."

Al-Bukharin kertomassa kertomuksessa: "…Joten me paastoamme tänä päivänä kunnioittaaksemme sitä."

Imaami Ahmadin kertoma versio lisää: "Tämä on se päivä, jona (Nooan) arkki asettui äl-Guudiin vuorelle, joten Nooa paastosi tämän päivän kiitoksena."

"Ja käski (muslimeja) paastoamaan tuona päivänä" - myös al-Bukharin kertoman toisen kertomuksen mukaan: "Hän sanoi kumppaneilleen: 'Teillä on suurempi oikeus Moosekseen kuin heillä, joten paastotkaa tuona päivänä.'"

'Ääshuuraa‘n päivänä paastoamisen tapa tunnettiin jopa gäähilijjän (pakanuuden) päivinä, ennen Profeetan kutsumusta. 'Aishan (RAA) on kerrottu sanoneen: "Gäähilijjän ihmisillä oli tapana paastota tuona päivänä…"

Al-Qurtobi sanoi: "Ehkäpä qoraishilla oli tapana paastota tuona päivänä perustuen johonkin vanhaan lakiin, kuten Abrahamin (AS) lakiin."

…Paastoaminen 'Ääshuuraa‘n päivänä oli asteittainen vaihe paastoamisen määräämisessä pakolliseksi islamissa. Paastoaminen esiintyi kolmessa muodossa. Kun Allahin lähettiläs (SAAS) tuli Medinaan, hän käski muslimeja paastoamaan kolme päivää jokaisena kuukautena sekä 'Ääshuuraa‘n päivänä. Sitten Allah teki paastoamisesta pakollisen, kun Hän sanoi (merkityksen selitys): "…Paastoaminen on määrätty teille…" (Koraani 2:183) [Al-Jassaasin Ähkääm äl-Qur‘aan, osa 1]

Pakollisuus siirrettiin 'Ääshuuraa‘n päivän paastoamisesta ramädaan-kuukauden paastoamiseen, ja tämä on yksi usool äl-fiqhin alueen todisteista, että kevyempi velvollisuus on mahdollista korvata raskaammalla velvollisuudella.

Ennen kuin 'Ääshuuraa‘n päivänä paastoamisen velvollisuus kumottiin, tänä päivänä paastoaminen oli pakollista, kuten voidaan huomata selvästä käskystä koskien tämän paastoamisen noudattamista. Sitten se vahvistettiin myöhemmin, sen jälkeen se vahvistettiin uudelleen tehden siitä kaikkia koskeva yleinen käsky, ja jälleen kerran määräämällä äitejä, ettei heidän tulisi rintaruokkia imeväisikäisiä lapsiaan tämän paaston aikana. Ibn Mas'udilta (RAA) on kerrottu, että kun ramädaanina paastoamisesta tehtiin pakollinen, 'Ääshuuraa‘n päivänä paastoamisen pakollisuus poistettiin, eli tänä päivänä ei ollut enää pakollista paastota, mutta se on silti suotavaa (mustähäbb).


'Ääshuuraa‘n päivänä paastoamisen hyveet

Ibn 'Abbaas (RAA) sanoi: "En koskaan nähnyt Allahin lähettilään (SAAS) olevan niin innokas paastoamaan minään päivänä ja antaen sille etusijan muiden päivien suhteen, kuin tänä päivänä, 'Ääshuuraa‘n päivänä, ja tänä kuukautena tarkoittaen ramädaania." (Al-Bukhari)

Hänen innokkuudellaan tarkoitetaan, että hänellä oli aikomus paastota tuona päivänä toivoen ansaitsevansa palkkion sen tekemisestä.

Profeetta (SAAS) sanoi: "Toivon, että Allah tulee hyväksymään 'Ääshuuraa‘n päivänä paastoamisen hyvitykseksi menneestä vuodesta." (Muslim). Tämä on Allahin anteliaisuutta meitä kohtaan: yhtenä päivänä paastoamisesta Hän antaa meille hyvityksen kokonaisen vuoden synneistä. Allah on suuren anteliaisuuden omistaja.


Mikä päivä on 'Ääshuuraa‘?

An-Nawawi rahimähullaah sanoi: "'Ääshuuraa‘ ja Tääsuu'ää‘ ovat kaksi pidennettyä nimeä (niiden vokaalit ovat pidennettyjä) kuten arabian kielen kirjoissa mainitaan. Meidän kumppanimme sanoivat: 'Ääshuuraa‘ on muhärram-kuukauden kymmenennes päivä ja Tääsuu'ää‘ on yhdeksäs päivä. Tämä on meidän mielipiteemme ja useimpien oppineiden mielipide. Tämä on ähäädiithien ilmeinen merkitys ja se, mitä ymmärrämme yleisestä sanamuodosta. Se on myös se, mitä kielen oppineet yleensä ymmärtävät." (Äl-Mägmuu')

'Ääshuuraa‘on islamilainen nimi, jota ei tunnettu äl-gäähilijjän aikana. (Käshshääf äl-Qinää', osa 2, Saum Muhärram)

Ibn Qudaama rahimähullaah sanoi: "'Ääshuuraa‘ on muhärram-kuukauden kymmenes päivä. Tämä on Sa'id ibn al-Musayyibin ja al-Hasanin mielipide. Ibn 'Abbaasin (RAA) kerrotaan sanoneen: 'Allahin lähettiläs (SAAS) käski meitä paastoamaan 'Ääshuuraa‘na, muhärram-kuukauden kymmenentenä päivänä.' (Kertonut at-Tirmidhi, joka sanoi sen olevan sahiih häsän hädiith.) … 'Ataa‘ kertoi hänen (SAAS) sanoneen: 'Paastotkaa yhdeksäs ja kymmenes päivä, älkääkä olko kuten juutalaiset.' Jos tämä ymmärretään, voimme tämän perusteella sanoa, että on mustähäbb (suosittua) paastota yhdeksäntenä ja kymmenentenä päivänä tuosta syystä. Tämä on se, mitä Ahmad sanoi, ja se on Ishaaqin mielipide."


Tääsuu'ää‘n päivän paastoaminen 'Ääshuuraa‘n päivän kanssa on pidettyä (mustähäbb)

'Abdullah ibn 'Abbaas (RAA) sanoi: "Kun Allahin lähettiläs (SAAS) paastosi 'Ääshuuraa‘n päivänä ja käski myös muslimeja paastoamaan, he sanoivat: 'Oi Allahin lähettiläs, se on päivä, jota juutalaiset ja nasaretilaiset kunnioittavat.' Allahin lähettiläs (SAAS) sanoi: 'Jos elän seuraavaan vuoteen, in shää‘ Allah, tulemme paastoamaan myös yhdeksännen päivän.' Mutta niin kävi, että Allahin lähettiläs (SAAS) kuoli ennen kuin seuraava vuosi tuli." (Muslim)

Ash-Shafi'i, hänen kumppaninsa, Ahmad, Ishaaq ja muut sanoivat: "On pidettyä paastota sekä yhdeksäntenä että kymmenentenä päivänä, koska Profeetta (SAAS) paastosi kymmenentenä ja hänellä oli aikomus paastota yhdeksäntenä päivänä."

Tämän perusteella voidaan sanoa, että 'Ääshuuraa‘n päivän paastoamisessa on erilaisia tasoja, joista vähäisin on paastota vain kymmenes päivä ja paras on paastota myös yhdeksäntenä. Mitä enemmän henkilö paastoaa muhärram-kuukauden aikana, sitä parempi.


Syy, miksi Tääsuu'ää‘n päivän paastoaminen on pidettyä (mustähäbb)

An-Nawawi rahimähullaah sanoi: "Oppineet - meidän kumppanimme ja muut - mainitsivat useita syitä, miksi Tääsuu'ää‘n päivänä paastoaminen on pidettyä (mustähäbb):

    Aikomus olla erilainen kuin juutalaiset, jotka kunnioittavat vain kymmenettä päivää. Tämä mielipide on kerrottu ibn 'Abbaasilta (RAA)…

    Aikomus lisätä toinen päivä 'Ääshuuraa‘n päivän paastoon. Tämä on samankaltainen kuin kielto perjantain paastoamisesta yksinään, kuten al-Khattaabi ja muut ovat maininneet.

    Se tulisi paastota kaiken varalta varmistaen, että paastoaa kymmenennen päivän mikäli kuunsirpin näkemisessä oli jokin virhe muhärram-kuukauden alussa ja niinpä yhdeksäs päivä onkin tosiasiassa kymmenes."

Vahvin näistä syistä on, että on erilainen Kirjan ihmisten kanssa. Sheikh-ul-islam ibn Taymiya rahimähullaah sanoi: "Profeetta (SAAS) kielsi Kirjan ihmisten jäljittelemisen useissa ähäädiitheissä, esimerkiksi sanoissaan 'Ääshuuraa‘ koskien: 'Jos elän seuraavaan vuoteen, tulen varmasti paastoamaan yhdeksäntenä päivänä.'" (Äl-Fätääwää äl-Kubraa, osa 6, Sädd ädh-Dhäraa‘i' äl-Mufdijä ilä-äl-Mähäärim)

Ibn Hajar rahimähullaah sanoi kommentaarissaan tästä hädiithistä "Jos elän seuraavaan vuoteen, tulen varmasti paastoamaan yhdeksäntenä päivänä": "Mitä hän tarkoitti yhdeksäntenä päivänä paastoamisella, ei todennäköisesti ollut, että hän olisi rajoittanut itsensä tuohon päivään, vaan että hän olisi lisännyt sen kymmenenteen päivään, joko kaiken varalta tai ollakseen erilainen kuin juutalaiset ja nasaretilaiset, mikä on todennäköisempää. Tämä on myös se, mitä voimme ymmärtää joistakin Muslimin kertomista kertomuksista." (Fäth)


Säännös vain 'Ääshuuraa‘n päivänä paastoamisesta

Sheikh-ul-islam rahimähullaah sanoi: 'Ääshuuraa‘n päivänä paastoaminen on hyvitys yhden vuoden synneille, eikä ole vihattua (mäkrooh) paastota vain tuona päivänä… (Äl-Fätääwää äl-Kubraa, osa 5). Ibn Hajar al-Haytamin Tuhfät äl-Muhtäägissä sanotaan: "Vain 'Ääshuuraa‘n päivänä paastoamisessa ei ole mitään väärää." (Osa 3, Bääb Saum ät-Tätawwu')


'Ääshuuraa‘n päivänä paastoaminen vaikka se olisi lauantai tai perjantai

At-Tahaawi rahimähullaah sanoi: "Allahin lähettiläs (SAAS) antoi meille luvan paastota 'Ääshuuraa‘n päivänä ja kehotti meitä tekemään sen. Hän ei sanonut, että sen sattuessa lauantaille, meidän ei tulisi paastota. Tämä on todiste siitä, että kaikki viikon päivät luetaan mukaan tähän. Meidän mielipiteemme on - ja Allah tietää parhaiten - jos olisi niin (ettei ole luvallista paastota lauantaisin), se on siitä syystä, ettei tätä päivää kunnioiteta pidättäytymällä ruuasta, juomasta ja seksuaalisesta kanssakäymisestä, kuten juutalaiset tekevät. Mitä tulee häneen, joka paastoaa lauantaina aikomatta kunnioittaa sitä, eikä siksi, että juutalaiset pitävät sitä pyhänä, silloin se ei ole vihattua (mäkrooh)…" (Mushkil äl-Ääthäär, osa 2, Bääb Saum Jäum äs-Säbt)

Äl-Minhääg-kirjan kirjoittaja sanoi: "'Paastoaminen vain perjantaina on jotain vihattua (mäkrooh)…' Mutta jos siihen liittää toisen päivän, se ei ole enää vihattua, kuten mainitaan sitä koskevassa sahiih kertomuksessa. Henkilö voi paastota perjantaina, jos se sattuu yhteen hänelle tavanomaisen paastoamisen kanssa, jos hän paastoaa täyttääkseen valansa tai jos hän hyvittää tekemättä jätettyä pakollista paastoa, kuten sahiih kertomuksessa on mainittu."

Ash-Shaarih sanoi kirjassa Tuhfät äl-Muhtääg: "'Jos se sattuu yhteen hänelle tavanomaisen paaston kanssa' - eli esimerkiksi hän, joka paastoaa joka toisen päivän, ja päivä, jona hän paastoaa, sattuu olemaan perjantai. 'Jos hän paastoaa täyttääkseen valansa ja niin edelleen' - tämä pätee myös shärii'ässä määrättyjen päivien paastoamiseen, kuten 'Ääshuuraa‘n tai 'Ärafätin päiviin." (Tuhfät äl-Muhtääg, osa 3, Bääb Saum ät-Tätawwu')

Al-Bahooti rahimähullaah sanoi: "Lauantain tarkoituksellisesti erikseen poimiminen paastoamiselle on jotain vihattua (mäkrooh). Syy tähän on hädiith 'Abdullah ibn Bishrilta, joka kertoi siskoltaan: 'Älä paastoa lauantaisin, paitsi pakollisten paastojen tapauksessa.' (Ahmad kertoi tämän gäjjidillä kertojien ketjulla ja al-Haakim sanoi: al-Bukharin ehtojen mukaisesti). Toinen syy on, että se on juutalaisten kunnioittama päivä, joten sen erikseen poimiminen paastoamista varten tarkoittaa, että on heidän kaltaisensa … paitsi kun perjantai tai lauantai sattuu samalle päivälle, jona muslimit tavallisesti paastoavat, kuten jos se sattuu samalle päivälle 'Ärafätin päivän tai 'Ääshuuraa‘n päivän kanssa, ja henkilöllä on tapana paastota näinä päivinä, tässä tapauksessa se ei ole vihattua (mäkrooh), koska henkilön tavoilla on jonkin verran painoarvoa." (Käshshääf äl-Qinää', osa 2, Bääb Saum ät-Tätawwu')


Mitä tulisi tehdä, jos kuukauden alkamisesta on epäselvyyttä?

Imaami Ahmad rahimähullaah sanoi: "Jos kuukauden alkamisesta on epäselvyyttä, henkilön tulisi paastota kolme päivää ollakseen varma, että hän paastoaa yhdeksännen ja kymmenennen päivän." (Ibn Qudaaman äl-Mughni, osa 3 - äs-Sejääm - Sejääm 'Ääshuuraa‘)

Jos henkilö ei tiedä milloin muhärram-kuukausi alkoi, ja hän haluaa olla varma, että hän paastoaa kymmenennen päivän, hänen tulisi olettaa, että dhul-higgä -kuukausi kesti 30 päivää - kuten yleinen sääntö on - ja hänen tulisi paastota yhdeksäs ja kymmenes päivä. Jokaisen, joka haluaa olla varma myös yhdeksännen päivän paastoamisesta, tulisi paastota kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes päivä (silloin jos dhul-higgä -kuukausi oli 29 päivää, hän voi olla varma, että hän paastosi Tääsuu'ää‘n ja 'Ääshuuraa‘n päivät).

Mutta ottaen huomioon sen, että 'Ääshuuraa‘n päivänä paastoaminen on pikemminkin pidettyä (mustähäbb) kuin pakollista (wäägib), ihmisiä ei ole käsketty katsomaan muhärram-kuukauden uuden kuun sirppiä, kuten he tekevät ramädaan- ja shäwwääl-kuukausien tapauksissa.


Paastoaminen 'Ääshuuraa‘n päivänä - mille se antaa hyvityksen?

Imaami an-Nawawi rahimähullaah sanoi: "Se hyvittää kaikki pienet synnit, eli se tuo anteeksiantamuksen kaikille synneille, paitsi isoille synneille."

Sitten hän rahimähullaah sanoi: "'Ärafätin päivänä paastoaminen hyvittää kahden vuoden synnit ja 'Ääshuuraa‘n päivänä paastoaminen hyvittää yhden vuoden synnit. Kun henkilön tä‘miin ("äämiin" sanominen rukouksessa ääneen imaamin kanssa, mutta ei hänen edellään, koska yhdessä kertomuksessa sanotaan: kun imaami sanoo "äämiin", sanokaa "äämiin") sattuu samaan aikaan enkeleiden tä‘miinin kanssa, kaikki hänen edelliset syntinsä tulevat anteeksiannetuiksi … Jokainen näistä mainitsemistamme asioista tulee tuomaan hyvityksen. Jos henkilöllä on pieniä syntejä, joihin tarvitaan hyvitystä, niiden hyvitys hyväksytään. Jos henkilöllä ei ole pieniä eikä isoja syntejä, hänen tililleen lisätään hyviä tekoja ja häntä nostetaan asemassa … Jos hän oli tehnyt isoja syntejä, mutta ei pieniä syntejä, me toivomme, että hänen isojen syntiensä määrää tullaan vähentämään." (Äl-Mägmuu' Shärh äl-Muhädhdhäb, osa 6, Saum Jäum 'Ärafät)

Sheikh-ul-islam ibn Taymiya rahimähullaah sanoi: "Tahäära, saläät sekä paastoaminen ramädaan-kuukautena, 'Ärafätin päivänä ja 'Ääshuuraa‘n päivänä hyvittävät ainoastaan pieniä syntejä." (Äl-Fätääwää äl-Kubraa, osa 5)


Ei tulisi turvata liikaa paastoamisesta saatavaan palkkioon

Jotkut petkutetut ihmiset luottavat liikaa asioihin, kuten 'Ääshuuraa‘n tai 'Ärafätin päivinä paastoamiseen. Heidän luottamuksensa saavuttaa sen pisteen, että jotkut heistä sanovat: "'Ääshuuraa‘n päivänä paastoaminen tulee hyvittämään koko vuoden synnit ja 'Ärafätin päivänä paastoaminen tulee tuomaan ylimääräistä palkkiota." Ibn al-Qayyim rahimähullaah sanoi: "Tämä harhaan johdettu henkilö ei tiedä, että paastoaminen ramädaanina ja rukoileminen viisi kertaa päivässä ovat paljon tärkeämpiä kuin paastoaminen 'Ärafätin ja 'Ääshuuraa‘n päivinä, ja todellakin nämä hyvittävät (syntejä), jotka ovat niiden välillä, niin kauan kuin henkilö välttää isojen syntien tekemistä. Lisäksi yhdestä ramädaanista seuraavaan ja yhdestä perjantaista seuraavaan (on hyvitys niiden välissä tehdyille synneille, mutta ne) eivät voi hyvittää pieniä syntejä, ellei henkilö vältä myös isojen syntien tekemistä, mutta kun nämä kaksi asiaa laitetaan yhteen, niillä on voimaa hyvittää pieniä syntejä. Noiden petkutettujen ihmisten joukossa voi olla hän, joka ajattelee hänen hyvien tekojensa olevan lukuisampia kuin hänen syntinsä, koska hän ei kiinnitä huomiota pahoihin tekoihinsa tai tarkista syntejään, mutta jos hän tekee hyvän teon, hän muistaa sen ja luottaa siihen. Tämä on kuin hän, joka etsii Allahin anteeksiantamusta kielellään (eli vain sanoilla) ja ylistää Allahia sanomalla "subhäänällaah" sata kertaa päivässä, mutta panettelee muslimeja, herjaa heidän kunniaansa ja puhuu koko päivän asioista, jotka eivät miellytä Allahia. Tämä henkilö ajattelee aina täsbiihäätinsä (subhäänällaah sanominen) ja tähliiläätinsä (lää iläähä illä Allah sanominen) hyveitä, mutta ei kiinnitä lainkaan huomiota siihen, mitä on kerrottu koskien niitä, jotka panettelevat, kertovat valheita, herjaavat muita tai syyllistyvät muihin kielen synteihin. He ovat täysin petettyjä." (Äl-Mäwsuu'ä äl-Fiqhijjä, osa 31, Ghoroor)


'Ääshuuraa‘n päivänä paastoaminen, kun henkilöllä on vielä hyvitettäviä päiviä jäljellä ramädaanin paastosta

Äl-fuqahää‘ (oikeustieteen oppineet) ovat erimielisiä koskien sääntöä vapaaehtoisesta paastosta ennen kuin henkilö on hyvittänyt päivät, joita hän ei paastonnut ramädaanina. Fuqahää‘ äl-mädhhäb äl-Hänäfi sanoivat, että on luvallista paastota ylimääräisiä paastoja ennen kuin on hyvittänyt päivät, joita ei paastonnut ramädaanina, eikä sen tekeminen ole vihattua (mäkrooh), koska paastoamatta jätettyjä päiviä ei tarvitse hyvittää saman tien. Fuqahää‘ äl-mädhhäb äl-Määliki ja äsh-Shääfi'i sanoivat sen olevan sallittua, mutta vihattua (mäkrooh), koska se tarkoittaa, että henkilö viivyttää jotain pakollista. Ad-Dusooqi sanoi: "Kaikkein oikeimman mielipiteen mukaan on vihattua (mäkrooh) paastota ylimääräinen päivä, kun henkilöllä on vielä pakollinen paasto tekemättä, kuten valan täyttämisen paasto, paastoamatta jätetty pakollinen paasto tai paasto, joka tehdään hyvitykseksi (käffäära), olipa vapaaehtoinen paasto, jolle annetaan etusija pakolliseen paastoon nähden, jotain shärii'ässä vahvistettua tai ei, kuten 'Ääshuuraa‘n päivän tai dhul-higgä -kuukauden yhdeksännen ('Ärafätin päivän) paastoaminen." Fuqahää‘ äl-mädhhäb äl-Hänbäli sanoivat, että on kiellettyä paastota ylimääräinen paasto ennen kuin on hyvittänyt ramädaanina paastoamatta jätetyt päivät, ja ettei vapaaehtoista paastoa lasketa siinä tapauksessa, vaikka pakollisen paaston hyvittämiseen olisi runsaasti aikaa. Joten henkilön tulee antaa etusija pakollisille paastoille, siihen asti kun hän on hyvittänyt ne." (Äl-Mäwsuu'ä äl-Fiqhijjä, osa 28, Saum ät-Tätawwu')

Muslimien tulee kiirehtiä hyvittämään paastoamatta jääneet päivät ramädaanista, niin että he ovat kykeneviä paastoamaan 'Ärafätin ja 'Ääshuuraa‘n päivinä ongelmitta.

Jos henkilö paastoaa 'Ärafätin ja 'Ääshuuraa‘n päivinä tehden aikomuksen edellisenä yönä paastoamatta jätetyn paaston hyvittämisestä, tämä tulee olemaan riittävä hyvittämään sen, mitä häneltä on jäänyt tekemättä, sillä Allahin anteliaisuus on suurta.


Bidä' (uudistukset), jotka ovat yleisiä 'Ääshuuraa‘n päivänä

Sheikh-ul-islam ibn Taymiyalta rahimähullaah kysyttiin asioista, joita ihmiset tekevät 'Ääshuuraa‘n päivänä, kuten kuhlin laittaminen, ghoslin tekeminen (käyminen kylvyssä), hennan laittaminen, toinen toisensa kätteleminen, jyvien (hubuub) laittaminen ruuaksi, onnellisuuden osoittaminen ja niin edelleen. Onko mitään näistä kerrottu Profeetalta (SAAS) sahiih hädiithissä vai ei? Jos mitään niitä koskevaa ei ole kerrottu sahiih hädiithissä, onko näiden tekeminen uudistus vai ei? Onko toisen ryhmän tekemille asioille mitään perustetta, kuten suremiselle, juomatta olemiselle, ylistämiselle ja valittamiselle, hulluun tapaan lausumiselle sekä vaatteiden repimiselle?

Hänen vastauksensa oli: "Kaikki ylistykset ja kiitokset kuuluvat Allahille, Maailmojen Herralle. Mitään näistä asioista ei ole kerrottu missään sahiih hädiithissä Profeetalta (SAAS) tai hänen kumppaneiltaan. Yksikään muslimien imaameista ei rohkaissut tai suositellut sellaisia asioita, eivät neljä imaamia eivätkä muut. Yksikään luotettava oppinut ei ole kertonut mitään tämänkaltaista, ei Profeetalta (SAAS), ei kumppaneilta eikä tääbi'uuneiltä (kumppaneitten seuraajilta); ei sahiih kertomuksessa tai da'iif (heikossa) kertomuksessa; ei äs-Sahiih kokoelmissa, ei äs-Sunän kokoelmissa eikä äl-Musnäd kokoelmissa. Yhtään tämänkaltaista hädiithiä ei tunnettu parhaitten vuosisatojen aikana, mutta jotkut myöhemmistä kertojista kertoivat samankaltaisia ähäädiithejä kuin tämä, jossa sanotaan: "Jokainen, joka laittaa kuhliä silmiinsä 'Ääshuuraa‘n päivänä, ei tule kärsimään silmäsairaudesta tuona vuonna, ja jokainen, joka käy kylvyssä (tekee ghoslin) 'Ääshuuraa‘n päivänä, ei tule sairastumaan tuona vuonna" ja niin edelleen. He kertoivat myös keksityn hädiithin, joka on valheellisesti liitetty Profeettaan (SAAS) ja jossa sanotaan: "Jokaiselle, joka on antelias perheelleen 'Ääshuuraa‘n päivänä, Allah tulee olemaan antelias hänelle lopun vuotta." Kaiken tämän kertominen Profeetalta (SAAS) on käytännössä samaa kuin valehteleminen."

Sitten hän (ibn Taymiya rahimähullaah) puhui lyhyesti koettelemuksista, jotka tapahtuivat tämän ummän aikaisina päivinä ja al-Hussainin (RAA) tappamisesta sekä siitä, mitä eri lahkot olivat tehneet tämän vuoksi. Sitten hän sanoi: "Tietämätön, epäoikeudenmukainen ryhmä - jonka jäsenet olivat joko uskosta luopuneita ja tekopyhiä tai harhaan johdettuja - vannoivat näön vuoksi uskollisuutta hänelle ja hänen perheenjäsenilleen, joten he pitivät 'Ääshuuraa‘n päivää suremisen ja valittamisen päivänä, jona he avoimesti näyttivät pakanuuden rituaaleja, kuten poskiensa lyöminen ja vaatteidensa repiminen, surren pakanuuden ajan tapaan … Saatana teki tästä houkuttelevaa niille, jotka ovat harhaan johdettuja, joten he ottivat 'Ääshuuraa‘n päivän suremisen tilaisuudeksi, jolloin he surevat ja valittavat, lausuvat surun runoja ja kertovat valheiden täyttämiä tarinoita. Näissä tarinoissa olevalla mahdollisella totuudella ei ole mitään muuta tarkoitusta kuin heidän surunsa ja ahdasmielisyytensä uudistaminen sekä vihan ja vihamielisyyden nostattaminen muslimien keskuudessa, mitä he tekevät kiroamalla heitä ennen tulleita … Riippumatta siitä kuinka kaunopuheinen hän olisi, kukaan ei voi laskea heidän tekemäänsä pahaa ja vahinkoa muslimeille. Jotkut muut - joko än-näwääseb, jotka ovat al-Hussainia (RAA) ja hänen perheettään vastaan ja ovat vihamielisiä heitä kohtaan, tai tietämättömät ihmiset, jotka yrittävät taistella pahaa vastaan pahalla, mädäntyneisyyttä vastaan mädäntyneisyydellä, valheita vastaan valheilla ja uudistuksia vastaan uudistuksilla - vastustivat heitä sepittämällä kertomuksia, joiden mukaan 'Ääshuuraa‘n päivästä tulisi tehdä juhlapäivä käyttämällä kuhliä ja hennaa, kuluttamalla rahaa lapsiinsa, valmistamalla erityisiä ruokia ja tekemällä muita juhlina ja erityisinä tilaisuuksina tehtäviä asioita. Nämä ihmiset tekivät 'Ääshuuraa‘n päivästä 'iidin kaltaisen juhlan, kun taas toiset tekivät siitä suremisen päivän. Molemmat ovat väärässä ja molemmat toimivat Sunnan vastaisesti, vaikka toinen ryhmä (ne, jotka pitävät sitä suremisen päivänä) ovat pahempia aikomuksessaan, tietämättömämpiä ja selvemmin väärässä … Sen enempää Profeetta (SAAS) kuin hänen seuraajansakaan (äl-kholäfää‘ är-raashiduun) eivät tehneet mitään näistä asioista 'Ääshuuraa‘n päivänä; he eivät tehneet siitä suremisen päivää eivätkä juhlapäivää…

Mitä tulee toisiin asioihin, kuten erityisten aterioiden valmistamiseen joko jyvien kanssa tai ilman, uusien vaatteiden käyttämiseen, rahan kuluttamiseen perheeseensä, vuoden tarvikkeiden ostamiseen tuona päivänä, tiettyjen palvonnan tekojen tekemiseen, kuten erityisten rukousten rukoileminen tai tarkoituksella eläimen teurastaminen tuona päivänä, osan uhrieläimen lihasta säästämiseen valmistettavaksi jyvien kanssa, kuhlin tai hennan käyttämiseen, kylvyssä käymiseen (ghosl), toinen toistensa kättelemiseen, toistensa luona käymiseen, moskeijoissa tai pyhätöissä käymiseen ja niin edelleen … kaikki nämä ovat tuomittavia uudistuksia ja ovat väärin. Millään niistä ei ole mitään tekemistä Allahin lähettilään (SAAS) Sunnan kanssa tai äl-kholäfää‘ är-raashiduunien tavan kanssa. Yksikään muslimien imaameista ei hyväksynyt sitä, ei Malik, ath-Thawree, al-Layt ibn Sa'd, Abu Hanifa, al-Awza'i, ash-Shafi'i, Ahmad ibn Hanbal, Ishaaq ibn Raahwayh; ei yksikään muslimien imaameista eikä oppineista. (Ibn Taymiyan äl-Fätääwää äl-Kubraa)

Ibn al-Haaj rahimähullaah mainitsi, että yksi 'Ääshuuraa‘n päivän uudistuksista on zäkäätin maksaminen tarkoituksellisesti tänä päivänä, myöhään tai aikaisin, tai kanan uhraaminen juuri tätä tilaisuutta varten, tai - naisten tapauksessa - hennan käyttäminen. (Äl-Mädkhal, osa 1, Jäum 'Ääshuuraa‘)

Pyydämme Allahilta, että Hän tekee meistä Hänen jalon profeettansa Sunnan seuraajia, saa meidät elämään islamin mukaan ja kuolemaan uskon tilassa. Auttakoon Hän meitä tekemään sitä, mitä Hän rakastaa ja mikä Häntä miellyttää. Pyydämme Häneltä, että Hän auttaa meitä muistamaan Häntä, olemaan kiitollisia Hänelle, palvomaan Häntä kunnolla ja että Hän hyväksyy hyvät tekomme. Tehköön Hän meistä niitä, jotka ovat hurskaita ja pelkäävät Häntä. Siunatkoon Allah profeettaamme Muhammadia (SAAS) ja koko hänen perhettään sekä kumppaneitaan (RAA). [The Virtues of Allah's sacred month of Muharram and Fasting on 'Aashuuraa‘. (Allahin pyhän muhärram-kuukauden hyveet ja paastoaminen 'Ääshuuraa‘n päivänä.) Otettu internetsivustolta www.islam-qa.com]






Edelliselle sivulle Seuraavalle sivulle